LIITU 2024: Lasten ja nuorten liikkuminen pysynyt ennallaan – eriarvoistuminen haastaa liikkumista

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen 2024 keskeiset tulokset:

Liikkumisaktiivisuus (liikemittaritieto)

• Liikkumissuosituksen saavutti parhaiten 7-vuotiaat pojat (63 %) ja huonoimmin lukioikäiset tytöt ja pojat (5 %).”

• Lapset ja nuoret viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä.

• Aktiivisin ryhmä oli 7-vuotiaat pojat, jotka liikkuivat reippaasti tai rasittavasti noin 17 % valveillaoloajastaan. Reippaasti tai rasittavasti liikkuivat vähiten lukiolaistyöt: 6 % valveillaoloajastaan.

• Yläkouluikäiset ja lukiolaiset liikkuivat tuhansia askeleita vähemmän ja kerryttivät keskeytymätöntä istumisaikaa useita tunteja enemmän päivässä kuin alakouluikäiset.

Liikkumisen esteet (kyselytieto)

• Lasten ja nuorten kokemat liikuntaharrastuksen esteet olivat yleisimmin ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute sekä liikunnan kalleus.

• Henkilökohtaisista esteistä yleisimmät olivat ajan puute, muiden harrastusten viemä aika sekä se, ettei viitsitä lähteä liikkumaan.

• Tytöt ja nuoret naiset raportoivat esteitä poikia ja miehiä yleisemmin.

Urheiluseuratoimintaan osallistuminen (kyselytieto)

• Urheiluseuratoimintaan osallistuneiden osuudet olivat suurempia kuin edellisissä LIITU-tutkimuksissa. Koronapandemiaa edeltävä taso on lähes saavutettu.

• Varhainen yhteen lajiin keskittyminen ja toisaalta keskimäärin 11-vuotiaana alkava seuratoiminnan lopettaminen haastavat lasten ja nuorten liikuntaa sekä seuratoimintaa.

• Pojat jatkavat seuratoiminnassa tyttöjä pidempään. Tytöt osallistuvat poikia yleisemmin yksityisten toimijoiden liikuntapalveluihin.
   

Eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus (kyselytieto)

• Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat ja osallistuvat vähemmän urheiluseuratoimintaan, raportoivat enemmän liikuntaharrastuksen aloittamisen esteitä, saivat vähemmän liikunnallista tukea perheeltä ja kavereilta sekä pelasivat enemmän digipelejä kuin ikätoverit, joilla ei ole toimintarajoitteita.

• Liikkuminen oli selvästi yleisempää lapsilla ja nuorilla, joiden perhe kuului korkeampaan sosioekonomiseen asemaan.

• Yläkoulu- ja lukioikäisten osalta kaupunkilaiset liikkuivat enemmän kuin maaseudulla asuvat. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudulla asuvat kokivat enemmän liikkumisen esteitä.

• Vähän liikkuvia oli ulkomaalaistaustaisissa huomattavasti enemmän kuin suomalaistaustaisissa.

Lisää liikettä lasten ja nuorten arkeen

LIITU-tutkijoiden mukaan viime vuosien tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisen edistämistoimia tulisi lisätä erityisesti yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen. Lisääntynyt liikunnan harrastamisen ei riitä korvaamaan vähentynyttä arkiliikkumista. Arjen aktiivisuutta tulisi lisätä aiempaa kohdennetummilla toimenpiteillä.

”Tällä hallituskaudella käynnistyneillä liikkumisen edistämistoimilla edistetään liikkuvan arjen valintoja muun muassa Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteillä. Kannustamme esimerkiksi kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi, vahvistamme päiväkoti- ja koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamista sekä kehitämme liikuntaneuvontaa ja liikkumiseen kannustavia tukitoimia perusopetusikäisille”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

LIITU-tutkimuksen 2024 toteutus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus tuottaa kansallista seurantatietoa perusopetusikäisten lasten ja nuorten sekä toisella asteella opiskelevien nuorten aikuisten (7–20-vuotiaat) liikkumisesta, liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä, paikallaanolosta ja unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista.

LIITU-tutkimuksessa 2024 käsitellään lisäksi seuraavia teemoja: liikkumisympäristöt, liikunnan esteet, koululiikunta ja -matkat, seuraharrastaminen, digipelaaminen, suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä, toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen sekä yhdenvertaisuus ja eriarvoisuus liikunnassa.

LIITU-tutkimus 2024 toteutettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti sekä perusopetuksen että toiseen asteen oppilaille. Tutkimuksen kyselyyn vastasi yhteensä 21 619 lasta ja nuorta. Liikemittariaineisto koostuu 2 871 osallistujan liikemittarimittauksista. Toisen asteen opiskelijoiden osalta raportoidaan vain lukiolaisten tulokset, koska ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden osalta aineisto ei ole edustava.

LIITU-tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoa LIITU-tutkimuksen 2024 tuloksista:

• Professori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto (tutkimuksen toteutus, kyselytutkimus)
  puhelin: 050 593 7733 tai sähköposti: sami.p.kokko@jyu.fi

• Johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti (liikemittaukset)
  puhelin: 040 505 9157 tai sähköposti: tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi

• Senioritutkija, ryhmänjohtaja, Carola Ray, Folkhälsanin tutkimuskeskus (ruotsinkieliset tulokset)
  puhelin: 050 370 5193 tai sähköposti: carola.ray@folkhalsan.fi

Lähde: Valtion liikuntaneuvoston tiedote 7.5.

-------------------------------------

LIITU-tutkimus nostaa esiin liikkumisen haasteet - Tutkimustieto liikkumisesta ohjaa Liikunnan aluejärjestöjen konkreettisia toimia

Tuoreen LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikkumisen määrä Suomessa ei ole juurikaan muuttunut, mutta liikkumisen eriarvoisuus on kasvanut. Tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa 7–20-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta, paikallaanolosta, unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista ja kokemuksista. Huolestuttavaa on, että vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa päivittäisen liikkumissuosituksen, ja suunta heikkenee iän myötä erityisesti toisella asteella.

Peruskouluikäisillä liikkumissuosituksen mukaan liikkuvien osuuksissa ei ole juuri tapahtunut muutosta aiempiin tutkimusvuosiin verrattuna, mutta lukiolaisilla tilanne on hieman parantunut vuoteen 2020 verrattuna. Pojat liikkuvat yleisemmin suosituksen mukaisesti kuin tytöt, ja pojille kertyy myös rasittavaa liikkumista useammin – vähintään kolmena päivänä viikossa. Samanlainen ero havaitaan myös lukiolaisten keskuudessa.

Liikunnan aluejärjestöt ovat keskeisiä toimijoita valtakunnallisen Lisää liikettä -hankkeen myötä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisessä yhteistyössä koulujen, kuntien ja muiden sidosryhmiensä kanssa.

Lisää liikettä -hankkeessa rakennetaan ratkaisuja lasten ja nuorten arkeen yhdessä kuntien, varhaiskasvatuksen, koulujen, toisen asteen oppilaitosten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa liikunnallista toimintakulttuuria siellä, missä lapset ja nuoret päivittäin ovat.

Toiminta sisältää konkreettisia toimenpiteitä, kuten työkaluja kasvatus- ja opetushenkilöstön tueksi, koulutusta esimerkiksi välituntiliikunnan ja oppituntien tauottamisen edistämiseksi sekä alueellisia verkostoja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja vertaistukeen.