Lisää liikettä -hankkeessa kehitettiin helmikuussa loppuneella hankekaudella uusia keinoja lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi. Tulokset olivat erinomaisia.

Liikunnan aluejärjestöt panostivat helmikuun lopussa päättyneellä Lisää liikettä -hankekaudella uudenlaisiin työkaluihin, joilla lasten ja nuorten liikkumista voidaan edistää varsinkin kouluissa. 

Move-vinkkipankki

Perusasteella otettiin koko maassa käyttöön Move!-vinkkipankki. Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa kirjastossa on 28 videota, joissa nuoret tekevät kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja liikkuvuutta kehittäviä käytännön harjoitteita. Videoita voi hyödyntää niin Move!-mittauksiin valmistautumiseen liikunnan oppitunneilla kuin oppilaiden omaehtoisen liikunnan lisäämiseen välitunneilla.

- Vinkkipankki on saanut hyvää palautetta helppokäyttöisyydestään ja monipuolisuudestaan. Opettajille siitä on tullut työkalu, jota voi soveltaa erilaisille oppijoille, Lisää liikettä -hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kertoo.

Monet harjoituksista on helppo pelillistää, mihin on annettu vinkkejä myös vinkkipankin käyttöön liittyvissä työpajoissa.

Lain nimessä liikkeelle -videocast

Toinen suuri ponnistus viime hankekaudella oli Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjan tuottaminen. Neljässä YouTube-jaksossa kerrotaan, miten liikunnallisen elämäntavan kirjaaminen perusopetuslakiin 1.8.2026 vaikuttaa kouluissa. Rehtorit, opettajat ja koulun johto saavat koulumaailman asiantuntijoilta käytännön vinkkejä liikunnallisen toimintakulttuurinsa kehittämiseen lakimuutoksen myötä.

- Videomuotoinen viestintä on otettu hyvin vastaan, sillä lakimuutos on avautunut sitä kautta helposti. Kiitosta on tullut asiantuntijoiden osaamisesta ja videoiden sisältöjen laadukkuudesta, Martinmäki jatkaa.

Loppuvuodesta ulos tulee uusi kausi, jossa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista ja tietotaitoa syvennetään.

Toisen asteen opiskelijoiden liikuttamisen eteen tehtävässä työssä keskityttiin viime hankekaudella toiminnallisten oppituntien kehittämiseen ja tauottamiseen opiskelupäivän aikana.     

Jekku-jänö materiaalit

Varhaiskasvatuksessa luotettiin jo useampana vuotena suurta suosiota saaneisiin Jekkujänön liikunnallisiin materiaaleihin. Tunnetaitoteemaiseen Jekku-jänön seikkailuviikkoon osallistui 1 241 varhaiskasvatusyksikköä, joissa yli 16 000 varhaiskasvattajan voimin liikkui noin 71 000 lasta.

Liikunnan aluejärjestöt edistävät liikkeen lisäämistä Suomessa 15 alueella. Lisää liikettä -hanke on perusopetukseen, toiselle asteelle, varhaiskasvatukseen sekä harrastamisen edistämiseen perusasteella suunnattu hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa.

- Tavoitteemme on, että liike juurtuu osaksi varhaiskasvatuksen, perusasteen ja toisen asteen arkea ja saamme sitä kautta aikaan pysyviä tuloksia, hankepäällikkö Kirsi Martinmäki kiteyttää.

Kahdentoista kuukauden mittainen uusi hankekausi on alkanut maaliskuun alussa. Hanketta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.  

Siirry Move!-vinkkipankkiin.
Tutustu Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjaan.
Katso lisää Liikunnan aluejärjestöjen verkkosivuilta.   

Teksti: Maija Arosuo
Kuva: Tussitaikurit

Liikunnan aluejärjestöjen Seurabarometri sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastot antavat samansuuntaista viestiä. Seurat maksavat Suomessa palkkoja arviolta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja noin viidesosa seuroista toimii työnantajana. Ilmiö ei rajoitu yksittäisiin huippuseuroihin, vaan työnantajaseuroja löytyy eri puolilta maata, monenlaisilla lajeilla ja erilaisilla kokoluokilla. (Arvio perustuu OKM:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä Likesin (JAMK) palkkatyötä kuvaaviin analyyseihin.)

Palkanmaksu ei ole irrallinen lisä, vaan osa seuran arkea

Seuroissa palkkatyö nähdään joskus hallinnon tai ”byrokratian” lisäkerroksena. Seurabarometrin tulokset ja tuore keskustelu seuratoimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien kanssa piirtävät kuitenkin toisenlaisen kuvan. Pienissä seuroissa lähes kaikki palkattu työ on valmennusta ja ohjausta, ja myös suurissa seuroissa merkittävä osa työntekijöistä toimii suoraan lasten ja nuorten kanssa kentällä, salissa tai hallissa.

Palkka ei siis useimmiten mene toimistohommiin, vaan arjen toiminnan toteuttamiseen. Kun puhutaan harrastamisen hinnasta tai palkkatyön kasvusta, on tärkeää nähdä tämä yhteys: palkattu työ mahdollistaa sen, että harjoitukset toteutuvat, arki pysyy kasassa ja seuratoiminta on ylipäätään mahdollista.

Ammattilaiset eivät korvaa vapaaehtoisia – vaan muuttavat työnjakoa

Yksi sitkeästi seurakentän laitamilla kytevä huoli on, että palkatut työntekijät vähentävät vapaaehtoistoimintaa. Seurabarometrin aineisto ja käytännön kokemus seuroista kertovat kuitenkin muuta. Peloista huolimatta tyypillinen tilanne on se, että työntekijöiden määrän kasvaessa myös vapaaehtoisten määrä kasvaa. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa seuroissa palkattu työ näyttää mahdollistavan sen, että vapaaehtoiset voivat keskittyä rajatumpiin ja mielekkäämpiin rooleihin.

Ensimmäinen palkkaus voi hetkellisesti muuttaa tätä dynamiikkaa. Pidemmällä aikavälillä kyse ei kuitenkaan ole korvaamisesta, vaan työnjaosta: mistä asioista vastaa seura työnantajana ja mistä vapaaehtoiset toimijoina. Työntekijän tuleminen seuraan saattaa myös tuottaa uusia ja erilaisia tehtäviä vapaaehtoisille.

Työnantajuus on tullut jäädäkseen – mutta harva seura on siihen rakennettu

Seuroja ei ole alun perin useinkaan perustettu työnantajiksi. Työnantajuus on tullut mukaan vaiheittain, usein toiminnan kasvun sivutuotteena. Tämä näkyy erityisesti siinä, että seurojen rakenteet eivät ole alun perin rakentuneet työnantajuutta varten. Työnantajavastuu on kuitenkin sama kuin missä tahansa organisaatiossa: työsopimukset, työhyvinvointi, johtaminen, vastuut ja lakien noudattaminen – kaikki pitää hoitaa myös urheiluseurassa.

Seurabarometrin mukaan erityisesti pienet seurat kokevat työnantaja-asioiden olevan heikosti hoidossa. Suuressa osassa isoja seuroja tilanne on parempi, sillä resursseja, osaamista ja valmiita käytäntöjä on kertynyt enemmän. Ero ei synny halusta, vaan edellytyksistä: työnantajuus vaatii osaamista, aikaa, selkeitä rooleja, tukirakenteita – ja usein myös rahaa.

Monessa seurassa työnantajavastuu on vapaaehtoisten hallitusten harteilla. Tämä yhdistelmä on vaativa: vastuu on raskas, mutta asiaan perehtyminen itsekseen on vaikeaa tai sitä ei ole tullut edes ajateltua.

Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen kokemus työnantajasta

Seuratyö on pääasiassa liikuntakasvatusta. Nyt siitä on tulossa yhä enenevässä määrin myös kasvatusta työelämään.

Seuratyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Siksi työnantajuuden laatu ei ole vain seuran sisäinen kysymys, vaan se on myös osa tietä siihen, että työ urheiluseurassa nähdään niin sanotusti oikeana työnä.

Hyvin johdettuna seuratyö voi olla poikkeuksellisella tavalla oppimista tukeva ympäristö, jossa vastuu kasvaa hallitusti ja palautetta saa nopeasti. Huonosti johdettuna se voi olla epäselvä, kuormittava ja sattumanvarainen kokemus työelämästä.

Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta on olennaista, millaisen kuvan nuoret saavat työnantajuudesta ja työelämästä juuri seuroissa. Tämä vaikuttaa sekä seurojen veto- ja pitovoimaan työnantajina että laajemmin siihen, miten työelämä Suomessa koetaan.

Kehittämisen suunta: työnantajuus näkyväksi ja tuetuksi

Seurabarometrin ja keskustelun perusteella työnantajuuden haasteet eivät ratkea yksittäisellä toimenpiteellä. Ne liittyvät siihen, miten seurojen rakenteita ja toimintatapoja kehitetään.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat ainakin:

• työnantajuuden lakimääräisten asioiden haltuunotto

• työnantajatehtävien selkeä jakaminen hallituksen, toiminnanjohtajan ja muiden toimijoiden kesken

• työnantajaosaamisen vahvistaminen, esimerkiksi koulutuksen ja tukimateriaalien avulla

• johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin huomioiminen osana seuran arkea, ei vain ”lisätehtävänä”

Työnantajuus ei ole katoamassa seuroista – päinvastoin. Enää ei tarvitse keskustella siitä, pitäisikö seurojen olla työnantajia. Ne ovat sitä jo. Kysymys on siitä, otetaanko tämä rooli vakavasti ja rakennetaanko sen ympärille toimivat rakenteet.

KOULUTUKSET

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat koulutuksia, jotka auttavat seuroja kehittämään työnantajuuttaan ja johtamista osana arjen toimintaa. Esimerkiksi:

• Urheiluseura työnantajana (3 h) – työnantajavelvoitteet, roolit ja vastuut käytännössä

• Seuran hyvä hallinto (3 h) – Vastuullisen toimimisen peruspaketti

• Seuran hallitustyöskentely (3 h) – sopimuskäytännöt, riskit ja hyvä hallinto

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA

Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa – kysely seuroilta.

Lehtonen, K. 2022. Palkkatyö urheilu- ja liikuntaseuroissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes.

Opetus- ja kulttuuriministeriö & Tilastokeskus. Tilastot urheiluseurojen palkkatyöstä ja palkkakustannuksista.

Seuratietokanta. Likes by Jamk & KIHU – Huippu-urheilun instituutti. Seuratietokanta – Suomalaiset urheiluseurat yhdessä paikassa.

Liikunnan aluejärjestöt & Liikuntaneuvosto. 2025–2026. Tilasto- ja ennustekatsaukset liikunnan kansalaistoiminnasta ja palkkatyöstä seuroissa.

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin jakso “Seura työnantajana”, jossa syvennytään seurojen työnantajarooliin, palkkatyön kasvuun ja arjen haasteisiin seuroissa.

Spotify: https://open.spotify.com/episode/0cbMfKzKV9rZtlnk4n6bg0?si=tg84mKxzQ4e6Ty3OoNIEAQ

Youtube: 2. Urheiluseura työnantajana - "Se on ihan oikeaa työtä" - YouTube

* * * * *

Täältä löydät seurabarometrin edellisen jakso: VAPAAEHTOISIA on, mutta rakenne on muutoksessa

Tilaisuudessa pohdittiin ideoita koulumatkojen aktivointiin sekä haastateltiin opiskelijoita muihin kouluhyvinvointia koskevista teemoista. Pohdinnat liitettiin pieneen liikkeeseen ja ulkoilmaan, jolloin aivot ovatkin tutkitusti parhaimmillaan sekä oppimisen että ideoinnin saralla.

Opiskelijoilta saatiin valtava määrä ideoita ja ajatuksia eteenpäin työstettäväksi samaan aikaan kun opettajilla oli stadionin klubilla oma koulutushetkensä.

Kuvaa klikkaamalla näet sen suurempana.

Valtakunnallisesti tukea myönnettiin 434 seuralle kaikkiaan 444 hankkeeseen ja 122 eri kuntaan yhteensä 1 740 500 euroa. HLU:n aluelle tukea myönnetiin 61 hankkeelle, yhteensä 237 500 eur. Sen avulla edistetään liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia eri kokoisissa seuroissa.

- Juuri kesäisin on tärkeää olla tarjolla lapsille ja nuorille helposti lähestyttävää ja mielekästä tekemistä, joka vahvistaa osallisuutta ja ehkäisee yksinäisyyttä ja pahoinvointia, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. 

Kesätoiminnan hankkeissa seuroihin mahdollistetaan kesätyötä 1250 eri ikäiselle nuorelle. Nuoret toimivat ohjaajina ja apuohjaajina pienempien lasten liikuntaryhmissä ja lasten päiväleireillä. Monessa hankkeessa nuoren osaamista hyödynnetään myös sosiaalisen median viestinnässä.

- Uudistuneella seuratuella urheiluseurat voivat lisätä entisestään lasten ja nuorten kesätoimintaa. Nuorten osallistaminen urheiluseuratoiminnan kehittämiseen on tärkeää ja sitä kautta voimme myös löytää ratkaisuja liikunnan drop outin ehkäisemiseen. Toivon, että seuratukiuudistuksen myötä yhä useampi lapsi ja nuori pääsee seuratoiminnan kautta mieluisan tekemisen pariin, ministeri toteaa.

Avustusta voivat saada liikunta- ja urheiluseurat sekä muut paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset, jotka järjestävät liikuntaa. Tukea voidaan myöntää myös monilajiseurojen yksittäisten lajien tai jaostojen toimintaan.

Myönnetyt seuratukiavustukset 2026

Lisätietoja:

• ylitarkastaja Sari Virta, p. 0295 330 377

• ministerin erityisavustaja Toni Ahva (ministerin haastattelupyynnöt), p. 0295 330 036

Kevään koulutukset

Avustuspäätöksiin sisältyy edellytys osallistua Liikunnan aluejärjestöjen koulutuksiin. HLU järjestää touko-kesäkuussa maksuttomia koulutuksia niin seuratoimijoille kuin aloitteleville ja nuorille ohjaajille. Nämä koulutukset ovat avoimia ja maksuttomia muillekin seuroille
Tervetuloa koulutuksiin!

• Seura nuoren työnantajana 19.5.2026 klo 18-20, TAMPERE

• Seura nuoren työnantajana 20.5.2026 klo 18-20, HÄMEENLINNA
   

• Lasten Liike -koulutus, aloittelevat ja nuoret ohjaaja 21.5.2026 klo 16-20, HÄMEENLINNA

• Lasten liike -koulutus aloittaville, nuorille ohjaajille 4.6.2026 klo 15-19, TAMPERE

Tapahtumakokonaisuuden tavoitteena on lisätä hyvinvointia, aktiivisuutta ja yhdessä tekemisen iloa toisella asteella. Darts valikoitui lajiksi opiskelijoiden oman kiinnostuksen mukaan ja sen ympärille rakennettiin kilpailullinen mutta rentohenkinen tapahtumakokonaisuus. Maksuton kiertue on avoin kaupunkialueen lukiolaisille taitotasosta riippumatta. Lukioissa suoritetaan karsinnat ja kuusi opiskelijaa pääsee edustamaan omaa kouluaan finaaliin.

Parhaillaan käynnissä oleva kiertue huipentuu suureen finaalipäivään 13. toukokuuta. Finaalit käydään Kauppi Sports Centerillä.

Tapahtuma tuo opiskelijoita yhteen

Pyynikin lukiolla päivän vastuuopiskelijat Helmi ja Teemu, olivat alusta lähtien auttamassa Darts-päivän järjestelyissä. He hoitivat pisteiden laskentaa, kuulutuksia, valaistusta ja musiikkipuolta.

- Parasta tapahtumassa on ihmisten kohtaaminen ja vastuun kantaminen hyvässä ilmapiirissä, kertoi Teemu.

- Palkitsevinta on se, kun näkee yhteishengen rakentuvan tapahtumien kautta, kertoo puolestaan Helmi.

Helmi nostaa esiin toisinaan viestinnän haasteet: tieto tapahtumista ei aina tavoita kaikkia opiskelijoita. Tästä huolimatta vastuuopiskelijat, tuutorit ja opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä ja tukevat toisiaan joustavasti.

- Koulurakennuksen hajanaisuus vaikeuttaa arjessa kohtaamisia, mutta Darts-tapahtuma toi opiskelijoita yhteen, kiittelee Teemu.

Pyynikin lukion liikuntatuutorit Zoe ja Fanni ovat olleet myös aktiivisesti mukana kiertuepäivän toteutuksessa. He auttoivat pisteiden laskussa ja kannustivat muita opiskelijoita osallistuma.

- Liikuntatuutorin roolissa parasta on saada ihmiset liikkumaan, toteavat Zoe ja Fanni.

He järjestävät myös viikoittain matalan kynnyksen pelejä ja leikkejä koulun välitunneilla. Vastuutehtäviin kuuluu lisäksi verkostoitumistilaisuuksiin osallistuminen sekä liikuntaan liittyvien kyselyiden suunnittelu ja toteutus. Haastavimmaksi he kokevat opiskelijoiden innostumisen, mutta juuri siksi erilaiset liikuntatapahtumat ovat heidän mukaansa erityisen tärkeitä yhteishengen ja osallisuuden vahvistamisessa. Liikuntatuutoritoiminta on koulussa vielä uusi konsepti.

Nuoret ottaa hienosti vastuuta itse

Darts-kiertuetta koordinoi Linda Mikkola, joka toimii harjoittelijana HLU:lla ja opiskelee viimeistä vuotta liikunnanohjaajaksi Savonlinnassa.

- Parasta kiertueessa on se, että monet tulevat kokeilemaan lajia ilman aiempaa kokemusta ja innostuvat nopeasti, kertoo Linda.

- Ilmapiiri on ollut ihan superhyvä. Oppilaat kannustavat toisiaan ja houkuttelevat uusia pelaajia mukaan. Pelataan tosissaan, muttei vakavasti, Linda kuvailee.

Häntä on yllättänyt erityisesti se, kuinka vahvasti nuoret ovat itse ottaneet vastuuta tapahtuman toteuttamisesta ja ilmapiirin luomisesta.

- Vaikka aamulla ei aina tiedetä tarkalleen, miten päivä etenee, kaikki on silti saatu hoidettua hienosti.”

 Finaalissa tavataan

Pyynikin lukion opiskelija Hilja Luukku eteni koulunsa finaaliin. Finaalipaikka herättää jännitystä, mutta hän suhtautuu tilanteeseen rennosti.

- Pelottaa, mutta ei haittaa, vaikka menisi huonosti. En halua ottaa tätä liian vakavasti, hän kertoo.

Hilja on harrastanut dartsia aiemminkin ja osallistunut Lempäälän viikkokisoihin. Hän vinkkaa muillekin ”kisailu.net-sivustosta”, josta löytyy kattavasti darts-kilpailuja. Tulevaisuudessa hän osallistuisi mielellään myös koulujen välisiin kilpailuihin. Kehitysideana hän toivoo parempaa valaistusta darts-taulujen ympärille.

Hänen mukaansa tapahtuma herätti uudelleen kiinnostusta lajia kohtaan.

Myös koulun vahtimestari osallistui innokkaasti tapahtumaan ja opasti opiskelijoita heittotekniikassa, mikä osaltaan lisäsi tapahtuman yhteisöllistä ja kannustavaa henkeä. Pyynikin lukion oma finaali keräsi huimasti yleisöä ja kannustusta. Valaistus ja musiikki loivat päivään tapahtuman tuntua.

Hämeen Liikunta ja Urheilu järjestää Darts-kiertueen nyt toista kertaa yhdessä Tampereen kaupunkiseudun lukioiden kanssa. Finaalitapahtumaan 13.5. klo 14–16 Kauppi Sports Centerille on kaikilla kiinnostuneilla vapaa pääsy. Tervetuloa seuraamaan ja kannustamaan!

Teksti Sara Paavola

Jekku-jänön vierailu oli osa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanketyötä, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutettiin ulkopedagogiikan menetelmistä. Tavoitteena oli vahvistaa ulkoilun ja liikkumisen roolia varhaiskasvatuksessa. Keskiössä oli niin motoristen perustaitojen kehittyminen monipuolisessa ulkoympäristössä kuin hengästyttävän liikkumisen mahdollistaminen, ja pihaympäristö tarjoaakin lapsille erilaisia mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen.

– Varhaiskasvatuksessa vietetään paljon aikaa ulkona, ja ulkoympäristö tarjoaa tehokkaan mahdollisuuden liikkeen lisäämiseen. Nämä kohtaamiset kasvattajien kanssa muistuttavat siitä, miten tärkeää liikkuminen on lapsen kehitykselle. Pienillä ja laadukkailla teoilla voidaan saada aikaan suuria vaikutuksia, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, PopLin lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Elina Leinonen, joka on ollut mukana työpajan kehittämistyössä.

Lapset nauttivat eri asioista

Lapset saivat erilaisten Jekku-jänö-pisteiden kautta kokea yhteistä tekemistä ja liikkumisen riemua leikkien ja tehtävien parissa. Erityisen innostavaksi pisteeksi osoittautui temppuradan rakentaminen. Pisteellä lapset saivat käyttää luovasti erilaisia liikuntavälineitä ja suunnitella yhdessä radan.

Vierailu ei ollut vain lasten juhlaa, sillä myös henkilöstö sai konkreettisia ideoita ja työkaluja liikunnan yhdistämisestä päiväkodin arkiulkoiluihin. Lasten pihaseikkailun jälkeen henkilöstön kanssa keskusteltiin ulkoilun kehittämisestä lepohetken aikaan.

–Lapset olivat haltioissaan Jekku-jänöstä. He lähtivät innolla mukaan liikkumaan, ja samalla opittiin tärkeitä taitoja kuten tasapainoa, rytmiä ja yhteistyötä, totesi työpajaan osallistunut Kuusamon kunnan varhaiskasvatuksen opettaja.

Liikunnan aluejärjestöt tukenasi

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat monipuolisia tukipalveluja lasten liikkeen lisäämiseen verkostojen, työpajojen ja koulutusten avulla. Myös aluejärjestöjen asiantuntijoiden suunnittelemat, maksuttomat Jekku-jänön materiaalit innostavat lapsia harjoittelemaan motorisia taitoja huomaamatta.

Kevään Jekku-jänön liikuntavälipalana on julkaistu Jekku-jänön pihakortit.

Lisätietoja antaa HLUn lasten ja nuoreten liikunnan asiantuntija Suvi Vuorela, puh. 040 7108 451, suvi.vuorl@hlu.fi. Kysy lisää myös Liikkuen ja leikkien pihalla – Oivalluksia pihapedagogiikkaan -työpajasta.

Teksti: Elina Leinonen, Minttu Koivumäki

Tuore keskustelu tutkijoiden, seuratoimijoiden ja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa piirtää selkeän kuvan. Vapaaehtoisuus ei ole kadonnut. Se on kehittynyt uudenlaiseksi.

Kyse ei ole määrästä, vaan tavasta osallistua

Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöhön osallistuu edelleen noin 19,5 % aikuisväestöstä. Kansainvälisesti tämä on korkea taso. Seurojen kokemus haasteista liittyykin enemmän siihen, miten vapaaehtoisuus jakautuu ja millaisiin rooleihin ihmiset sitoutuvat. Yhä useampi osallistuu kevyemmin ja rajatummin. Samalla vastuullisemmat tehtävät kasaantuvat pienemmälle joukolle. Ilmiö näyttäytyy seurojen arjessa kuormituksena, vaikka vapaaehtoistyön kokonaismäärä ei ole romahtanut.

Kevyempi osallistuminen, kuten tapahtumissa mukana olo tai kannustaminen, on vähentynyt. Juuri tämä taso on perinteisesti ollut tärkeä väylä kohti pidempää sitoutumista. Sen vahvistaminen tarjoaa myös yhden keskeisen kehittämissuunnan.

Vapaaehtoisia löytyy, mutta roolit ja rakenteet ratkaisevat

Seuroissa tekijöitä löytyy edelleen hyvin konkreettisiin ja rajattuihin tehtäviin. Sen sijaan hallitus- ja vastuuroolit koetaan aiempaa haastavammiksi. Taustalla näkyy kolme laajempaa muutosta. Vapaa-ajan arvostus on kasvanut, sitoutumisen kynnys on noussut ja tehtävien vaatimustaso on kasvanut.

Seuratoiminta on monin paikoin ammattimaistunut. Viestintä-, talous-, hallinto- ja työnantajaroolit vaativat osaamista. Tämä ei vähennä halua osallistua, mutta muuttaa sitä, millaisiin tehtäviin ihmiset kokevat voivansa lähteä mukaan. Siksi keskeinen kysymys ei ole pelkästään osaamisessa, vaan myös siinä, miten roolit rakennetaan ja miten mukaan tulevia tuetaan.

Monessa seurassa vapaaehtoiset tulevat mukaan ilman selkeää roolia, perehdytystä tai tukea. Tällöin tehtävä voi tuntua kuormittavalta, vaikka motivaatio olisi hyvä. Toisaalta niissä seuroissa, joissa roolit ovat selkeitä, tehtävät rajattuja ja perehdytys toimii, on myös sitoutuminen vahvempaa. Kyse ei siis ole pelkästään tekijöiden määrästä, vaan siitä, millaisen kokemuksen seura tarjoaa vapaaehtoiselle.

Seuratoiminta muuttuu, ja se on luonnollista

Seuratoiminta koetaan yhä useammin osittain palveluna. Ilmiö ei ole uusi, mutta se on vahvistuva. Tämä on seurausta maksullisuudesta ja muuttuneista odotuksista maksetusta palvelusta. Toiminnan hinnat ovat nousseet, joten siltä myös odotetaan enemmän.

Vanhemmat ja harrastajat valitsevat, mihin käyttävät aikaansa. Tämä ei poista vapaaehtoisuutta, mutta tekee siitä usein tietoisemman valinnan. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa edelleen noin kolmannes aikuisväestöstä osallistuu jollakin tavalla seuratoimintaan. Pohja on vahva, mutta sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä.

Kehittämisen suunta pitäisi seuroille olla selkeä

Keskustelun ja tutkimusten perusteella ratkaisut eivät ole yksittäisiä, vaan liittyvät toimintatapojen kehittämiseen:

1. Toiminnan organisointi

• tehtävien pilkkominen

• selkeät roolit

• toimiva perehdytys

2. Johtaminen

• vapaaehtoistoiminnan koordinointi

• vastuiden jakaminen

• osallistumisen tukeminen

Vapaaehtoisuus ei ole katoamassa, mutta se vaatii seuralta enemmän työtä

Keskeinen havainto on selkeä. Ihmiset haluavat edelleen osallistua, auttaa ja olla mukana. Siksi kysymys ei ole siitä, miten saadaan lisää vapaaehtoisia, vaan siitä, miten osallistuminen tehdään mahdolliseksi tämän päivän arjessa.

Seurojen kannattaa siis jatkossa yhä tarkemmin miettiä, miten vapaaehtoisuutta koordinoivat, miten he siitä viestivät ja mitkä ovat odotukset vapaaehtoisvoimin tehtäville asioille. Tämäkin asia liittyy osaamiseen ja tähän liittyen esimerkiksi liikunnan aluejärjestöt tarjoavat hyviä koulutuksia.

KOULUTUKSET

Esimerkiksi seuraavia koulutuksia löytyy jokaiselta liikunnan aluejärjestöltä.

• Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa (3 h)

• ·Urheiluseuran rekrytointi (3 h)

• Urheiluseuran viestintä (3 h)

Lähteet ja lisälukemista

• KIHU – Huippu-urheilun instituutti. 2025. Urheiluseuratoiminta koskettaa kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025.

• Liikunnan aluejärjestöt. 2025. Seurabarometri 2025: Seuratoiminnan tila Suomessa -kysely seuroilta.

• Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis & Kirkkohallitus. 2024. Vapaaehtoistoiminta Suomessa – väestökyselyn tulokset.

• Hoffrén, J. 2023. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Kansalaisareena ry.

• Kansalaisareena. 2023. Tulevaisuuskatsaus: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa.

• Soste. 2022. Järjestöbarometri 2022.

Kuuntele myös Seurabarometri-podcastin ensimmäinen jakso, jossa pureudutaan Seurabarometrin havaintoihin, KIHUn tuoreeseen tutkimukseen ja seuratoimijoiden kokemaan arkeen:

Vapaaehtoisuus urheiluseuroissa - “Samat ihmiset tekevät kaiken”
https://open.spotify.com/episode/6wdEjdacxTg4EmxZReh0zt?si=RImtlTDaR3CeGJeuYcfMGQ

löytyy myös YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=gcNbH6jb3es

– Väestön fyysisen aktiivisuuden väheneminen, liikunnan vähäisyys ja runsas paikallaan olo aiheuttavat merkittäviä ja kasvavia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Vaikka osa väestöstä harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, suuri osa päivästä kuluu paikallaan ollen. Liikkumattoman elämäntavan haitat ulottuvat kaikkiin ikäryhmiin, sanoo Liikuttava Suomi -hankevastaava Tino-Taneli Tanttu.

Kaikkien 15 Liikunnan aluejärjestön voimin toteutettavan Liikuttava Suomi -hankkeen painopisteitä ovat liikuntaneuvonnan ja palvelupolkujen vahvistaminen, työkykyä tukevien toimenpiteiden edistäminen sekä ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen.

Tantun mukaan liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli käytännön työn edistämisessä. Aluejärjestöt koordinoivat ja vievät toimintaa eteenpäin omilla alueillaan, ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen pyritään monipuolisin keinoin.

Toiminta perustuu Liikunnan aluejärjestöjen laajaan yhteistyöhön maakuntien, kuntien, hyvinvointialueiden, työyhteisöjen sekä urheilu- ja liikuntaseurojen ja lajiliittojen kanssa. Valtakunnallisessa yhteistyössä kumppaneita ovat muun muassa Liikkuvat-kokonaisuus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Katsaus edelliseen hankekauteen

Vuonna 2025 hankkeen keskiössä olivat liikkuvan työelämän edistäminen, liikuntaneuvonnan palvelupolut sekä Ikiliikkuja‑ohjelman toimenpiteiden toteutus.

– Liikuntaneuvonta on yksi hankkeen näkyvimmistä onnistumisista. Liikunnan aluejärjestöt ja Liikkuva aikuinen -toiminta ovat yhdessä kehittäneet valtakunnallisia käytäntöjä, jotka tukevat matalan kynnyksen palvelupolkuja väestön liikkeen lisäämiseksi. Tutkimusten mukaan liikuntaneuvonnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta, kertoo Tanttu.

Vuonna 2025 kaikki aluejärjestöt toteuttivat yhdessä Liikkuva aikuisen kanssa Liikuntaneuvonnan tila -kartoituksen osana hankkeen toimintasuunnitelmaa. Tieto kerättiin pääosin sähköisen kyselyn avulla, ja alueet täydensivät kartoitusta kuntakohtaisesti.

Liikkeen lisäämisestä hyötyä työpaikoille ja ikäihmisille

Oikein toteutettu työyhteisöliikunta parantaa työpaikkojen tuottavuutta, lisää työhyvinvointia ja vahvistaa työyhteisöjen sosiaalista ilmapiiriä. Hyvinvoiva henkilöstö näkyy myös pienempinä terveydenhuollon kustannuksina. Hankkeessa tehdään paljon myös liikuntaviestintää.

– Mitä enemmän ja laajemmin onnistumme edistämään ymmärrystä liikunnan merkityksestä ja lisäämään sen merkityksellisyyksiä yhteisöissä ja yksilöissä, sitä lähempänä olemme muutosta kohti aktiivisempaa elämää ja yhteiskuntaa. Työikäisten kohdalla paremmalla kunnolla on selkeä yhteys työkykyyn ja ikäihmisten kohdalla liikunnan merkityksellisyys linkittyy toimintakyvyn säilymiseen ja sitä kautta turvallisuuteen. On hyväksyttävä, että liikunta ei ole kaikille tärkeää. Juuri siksi on tärkeää, että sanoitamme liikunnan merkityksellisyyttä monimuotoisesti, toteaa Tanttu.

Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla Liikuttava Suomi -hanketta toteuttaa Hämeen Liikunta ja Urheilu, jonka puoleen kannattaa kääntyä ja kysellä tarkemmin.

– HLU:n palvelut sisältävät hauskojen tyhy-päivien järjestämistä, InBody ja kehonkuntoindeksi -mittausten toteutusta sekä luentoja erilaisin sisällöin. Ole rohkeasti yhteydessä, niin mietitään sinulle tai yrityksellesi sopiva kokonaisuus! kannustaa HLU:n aikuis- ja terveysliikunnan asiantuntija Inga Ärnfors.

Lisätietoja:

HLU:n toiminnasta Inga Ärnfors, inga.arnfors@hlu.fi puh. 040 7055 708
Valtakunnallisesta toiminnasta Tino-Taneli Tanttu, puh. 040 9000 846

Liikunnan aluejärjestöjen alueellisten aikuisliikunnan kehittäjien yhteystiedot.

JÄSENJÄRJESTÖILLE, -YHTEISÖILLE JA - SEUROILLE

Kevätkokouskutsu

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään tiistaina 28.4.2026 klo 17.00 Kauppi Sports Centerissä,

3. krs, os. Kuntokatu 17, Tampere.

Kahvitus ja valtakirjojen tarkastus klo 16.15 alkaen.

Kokousmateriaali löytyy tämän viestin liitteenä sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkosivuilta osoitteesta www.hlu.fi .

Tervetuloa!

Tampereella huhtikuun 13. pnä 2026

HÄMEEN LIIKUNTA JA URHEILU RY

Jarmo Nikupeteri                       Timo Korsumäki

puheenjohtaja                             aluejohtaja

LIITTEET:

Maakunnalliset gaalat ovat vakiinnuttaneet asemansa merkittävinä alueellisina juhlatilaisuuksina. Niissä palkitaan vuosittain satoja ansioituneita toimijoita sekä nostetaan esiin liikunnan yhteiskunnallista merkitystä hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajana.

Etelä-Karjalassa kulttuuri ja urheilu yhdessä

Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala järjestettiin perjantaina 30.1. Lappeenrannassa. Tapahtumaan osallistui noin 180 maakunnan kulttuuri- ja urheilutoimijaa.

Gaala järjestettiin nyt toista kertaa kulttuurin ja urheilun yhteisenä tapahtumana, mikä korosti eri toimialojen välistä yhteistyötä.

Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Niina Malm, ja juhlapuheen piti Jani Halme. Illan musiikillisesta ohjelmasta vastasivat laulaja Saga Pola ja pianisti Ilmari Taipale. Gaalan juonsivat Panu Kärri ja Tomi Sillanvuo.

Päätökset palkittavista tekivät Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilun hallitus sekä Etelä-Karjalan kuntien nimeämät edustajat. Vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen valitsivat Eteläkarjalaiset urheilutoimittajat. Tilaisuudessa palkittiin mm. Vuoden kulttuuriteko, Kulttuurimyönteinen yhteisö, Vuoden kulttuurivaikuttaja, Vuoden kulttuuritapahtuma, Vuoden nuori kulttuuripersoona, Elämänura kulttuurin parissa, Vuoden nuori urheilija, Vuoden Urheilija, Vuoden seura-aktiivi, Vuoden seura, Vuoden tähtiseura, Vuoden kuntaliikuttaja, Vuoden urheiluteko, Elämänura liikunnan parissa ja luovutettiin Veikkaus Respect -palkinto. 

Hämeen Urheilugaalasta ja gaalassa palkituista voit lukea täältä.

UNO-palkinnot kiittävät seuratoiminnan arjen sankareita

Jokaisella alueella jaetaan myös vuosittain UNO-palkinto, joka on tarkoitettu seuratoiminnan taustalla toimivien vapaaehtoisten ja mahdollistajien kiittämiseen. Palkinto nostaa esiin henkilöitä, joiden työ ei aina näy tulostauluilla, mutta on korvaamatonta suomalaisen urheilun arjessa.

Tämän vuoden gaaloissa UNO-tunnustuksia myönnettiin eri puolilla Suomea pitkäjänteisestä ja pyyteettömästä seuratyöstä. UNO-palkinnon saajat:

• Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaala: Yrjö Lankinen

• Etelä-Savon Urheilugaala: Anja Friari

• Hämeen Urheilugaala: Kalervo Kummola

• Kainuun Urheilugaala: Matti Sirkka

• Keski-Pohjanmaan Urheilugaala: Juhani Lehto

• Keski-Suomen Urheilugaala: Urpo Helkovaara

• Kymenlaakson Urheilugaala: Veijo Oinonen

• Lapin Urheilugaala: Leena Jääskeläinen

• Pohjanmaan Urheilugaala: Maarit ja Kari Viitasaari

• Pohjois-Karjalan Urheilugaala: Herkko Sottinen

• Pohjois-Pohjanmaan Urheilugaala: Veikko Anttonen

• Pohjois-Savon Urheilugaala: Yrjö Salpakari

• Päijät-Hämeen Urheilugaala: Kari Korhonen

• Satakunnan Urheilugaala: Heli Paalosalo

• Varsinais-Suomen Urheilugaala: Pekka Valpola

UNO-palkinto muistuttaa konkreettisesti siitä, että suomalainen seuratoiminta rakentuu vahvasti vapaaehtoisten osaamisen, sitoutumisen ja yhteisöllisen tekemisen varaan.

Urheilugaalat vahvistavat arvostusta

Maakunnalliset Urheilugaalat osoittavat vuosittain suomalaisen urheiluyhteisön laajuuden ja voiman. Tapahtumat tekevät näkyväksi niin huippu-urheilun saavutukset kuin vapaaehtoisten, valmentajien ja seuratoimijoiden korvaamattoman työn.

Gaalaperinne jatkaa vahvana eri puolilla Suomea, ja tilaisuudet toimivat tärkeänä yhteisenä juhlahetkenä koko liikunta- ja urheiluväelle.

– Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa keskitymme ensi hankekaudella aiempaa vahvemmin vanhemmuuden tukemiseen ja tarjoamme tukipalveluja, jotka lisäävät liikuntatietoisuutta ja vahvistavat arjen aktiivisuutta. Tavoitteena on, että liikkuminen näkyy perheiden arjessa luontevana ja helposti toteutettavana osana päivää.

Lisäksi tuemme kuntia uuden esi- ja perusopetuslain tullessa voimaan (liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuslakiin 1.8.2026), jotta liikunnan edistäminen juurtuisi pysyväksi osaksi koulujen arkea. Tuemme oppilaitoksia Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämisessä ja autamme rakentamaan toimintakulttuuria, jossa liikkuminen ja toiminnallisuus ovat pysyvä osa arkea, toteaa Lisää liikettä -hankkeen hankepäällikkö Kirsi Martinmäki.

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusasteelle ja toiselle asteelle sekä harrastamisen edistämiseen

Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten keskuudessa. Hanke toteuttaa Suomi liikkeelle -hallitusohjelman (2023) liikkumiseen liittyviä tavoitteita konkreettisin toimenpitein. Lisäksi hanke tukee valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden ja Harrastamisen Suomen mallin toimenpiteiden jalkautumista.

Hanketta toteutetaan kaikissa Suomen 15 liikunnan aluejärjestöissä.

Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet viime vuoden lopulla valmistelutyön valtakunnallisen liikkeen ja liikunnan edistämisen vahvistamiseksi. Suomen Olympiakomitea linjasi syyskokouksen strategiassaan keskittyvänsä jatkossa pääasiassa kilpa- ja huippu-urheiluun.  
 
Olympiakomitean linjanvedon seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan aluejärjestöille yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävään avustusta 207 000 euroa, jolla voidaan käynnistää liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista yhteistyötä, vaikuttamista ja viestintää. 

"Olemme huolissamme liikkeen ja liikunnan edistämisen asemasta ja käyneet aktiivisia keskustelua aiheesta niin ministeriön kuin Olympiakomitean kanssa.”, sanoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen. 

Liikunnan aluejärjestöjen toiminta peittää liikkeen lisäämisen kentällä kattavasti koko maan, ja niiden toiminnan vahvuutena ovat tiiviit ja toimivat yhteistyöverkostot alue-, kunta- ja seuratasolla. Organisoiduttuaan entistä vahvemmin myös valtakunnallisesti perustamansa Suomen Liikunnan Alueet ry:n kautta, aluejärjestöillä on entistä tiiviimmät yhteydet muihin valtakunnantason toimijoihin. Liikunnan aluejärjestöt ovatkin ottaneet aktiivisen roolin liikkeen ja liikunnan edistämisessä ja valtakunnan tason yhteistyön kehittämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  

Työ halutaan tehdä avoimesti yhdessä eri tahojen kanssa ja kutsumme liikuntaa edistävät järjestöt mukaan keskusteluun ja yhteistyöhön.  Myös tutkijoita ja asiantuntijoita osallistetaan. Tavoitteena on vuoden 2026 aikana liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisen järjestöyhteistyön käynnistäminen sekä valtakunnallinen vaikuttaminen ja viestintä. 

Yhteistyö etenkin vaikuttamis- ja viestintätyössä jatkuu myös urheiluun keskittyvän Olympiakomitean kanssa, sillä suomalaisten toimintakyky ja liikunta-aktiivisuus ovat kaikkien etu sekä urheilumenestyksen pohja. 

Lisätiedot:  

Suomen Liikunnan Alueet, puheenjohtaja, Markku Siponen, puh. 044 544 1766 
Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri, Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Suomen Liikunnan Alueet ry on liikunnan aluejärjestöjen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Vaikuttamistyöllä Suomen Liikunnan Alueet ja aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Seuratoiminnan kehittämistuki on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen ja seuratoiminnan lisäämiseen kesäkuukausina.

Avustuksen päätavoitteena on lisätä mielekästä ja turvallista kesätoimintaa lapsille ja nuorille. Avustuksella halutaan myös vahvistaa nuoren roolia seuratoiminnassa ja ehkäistä liikunnasta luopumista.

Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset; liikunta- ja urheiluseurat. Avustus myönnetään saajalle harkinnanvaraisena hankeavustuksena.

Avustuksiin on käytettävissä noin 2 miljoonaa euroa. 

Päätökset avustuksista tehdään huhtikuun lopussa / toukokuun alussa 2026. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Hakuaika 2.3.2026 - 30.3.2026 klo 16.15.

Avustusta haetaan sähköisen asiointipalvelun www.haeavustuksia.fi (Linkki avautuu toiselle sivustolle) kautta, josta löydät tarkemmat hakuohjeet.

Tästä pääset suoraa hakuilmoitukseen OKM:n verkkosivuilla (Linkki avautuu toiselle sivustolle).

Hakuinfo

OKM:n ja Olympiakomitean yhdessä järjestävät seuroille suunnatun Seuratoiminnan kehittämistuen hakemisen infon, jossa esitellään hakujärjestelmää (haeavustuksia.fi) Etäyhteys Teamsillä.
Infotilaisuus järjestetään ke 4.3. klo 16.30-17.30.
Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä ke 4.3. klo 12 mennessä (Linkki avautuu toiselle sivustolle). Tilaisuutta ei tallenneta.

------------------

Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva koulu ja Move! -kehittämisavustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva koulu ja Move!-kehittämisavustukset lukuvuodelle 2026-2027. Avustukset haetaan Lupa- ja valvontavirastosta.

Avustuksen päätavoitteena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin vahvistumista ja vakiintumista peruskouluissa sekä Move!-prosessin ja perusopetusikäisten lasten ja nuorten liikuntaneuvonnan kehittämistä.

• Kohderyhmä: peruskoululaiset

• Hakijataho: kunnat ja yksityiset koulutuksen järjestäjät

• Hakupaikka ja -aika: Lupa- ja valvontavirasto 24.2.–31.3.2026 klo 16.15

HLU on mielellään mukana kumppanina liikettä lisäävissä kehittämishankkeissa.

Ota yhteyttä jo hakuvaiheessa, niin ideoidaan yhdessä!

Tarkemmin hausta OKM:n verkkosivuilla. (Linkki avautuu uuteen ikkunaan)

------------------

Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on haettavissa hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille lukuvuodelle 2026–2027.

Avustus on tarkoitettu Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämiseen korkeakouluissa lukuvuonna 2026-2027. Avustuksen päätavoitteena on liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäminen korkeakouluissa.

• Kohderyhmä: korkeakouluopiskelijat

• Hakijataho: korkeakoulut

• Hakupaikka ja -aika: opetus- ja kulttuuriministeriö 5.3.-9.4.2026

----------------------

Suomi liikkeelle -ohjelman liikkumista edistävät järjestöjen uudet kokeilut ja innovaatiot

• Kohderyhmä: eri väestö- ja ikäryhmät

• Hakijataho: rekisteröityneet yhdistykset (valtakunnalliseen tai valtakunnallisesti merkittävään toimintaan)

• Hakupaikka: opetus- ja kulttuuriministeriö

• Hakuaika: alustavasti kesä-elokuu 2026. Hakua ennen toteutetaan hankeideoiden yhteiskehittely. infotilaisuus järjestetään 5.3.2026. Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan täällä. (Linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Avustus on tarkoitettu paikallisille liikunta  ja urheiluseuroille ja sen tavoitteena on lisätä mielekästä ja turvallista kesätoimintaa lapsille ja nuorille. Avustuksella halutaan myös vahvistaa nuorten roolia seuratoiminnassa ja ehkäistä liikunnasta luopumista. 

- Kesäaika on yksi niitä ratkaisevia hetkiä, jolloin lapsille ja nuorille tulee olla tarjolla matalan kynnyksen mielekästä vapaa-ajan toimintaa, jolla voidaan ehkäistä yksinäisyyttä, sosiaalisia ongelmia, pahoinvointia sekä syrjäytymistä, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.

Avustuksen tavoitteena on lisäksi mahdollistaa yli 15-vuotiaiden nuorten kesätyöllistäminen lasten liikuntaryhmien ohjaustehtäviin ja muihin seuratoiminnan tehtäviin. Seuralla tulee olla riittävä valmius toimia työnantajana, ja nuorten ohjaajien tulee osallistua tarvittavaan koulutukseen, jos osaamista ei ole ennestään. Seuroille tarjotaan maksutonta koulutusta ja sparrausta aluejärjestöiltä ja lajiliitoilta. 

- Uudistuksen myötä urheiluseurat voivat palkata nuoria kesätöihin. Urheiluseurat saavat innokkaita nuoria kesätyöntekijöiksi ja nuoret saavat urheiluseurasta miellyttävän kesätyömahdollisuuden ja työelämäoppimiskokemuksen. Kesätyö vahvistaa nuoren osallisuutta, itseluottamusta ja tulevaisuususkoa. On myös mahdollista, että nuori haluaa jatkaa seuran toiminnassa syksyllä, ministeri Poutala jatkaa.

Seuratuen haku

Uudistuneella seuratuella on tarkoitus tukea useampaa urheiluseuraa kuin aiemmin. Hakuaika avustukselle on 2.–30.3.2026 ja avustuksia haetaan haeavustuksia.fi-järjestelmässä. Päätöksistä tiedotetaan toukokuun alussa. 

HLU seurojen apuna

Seuratuen hakuun liittyen ole yhteydessä HLU:n seurakehittäjä Tommi Lindroos, p. 044 7748 880, tommi.lindroos(at)hlu.fi

Seuratuki tiiviisti

• Tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen ja seuratoiminnan lisäämiseen kesäkuukausina: Harrastamisen lisääminen kesäkuukausina, 15–29-vuotiaiden nuorten kesätyöllistäminen.

• Avustussummat: 1 500 €, 3 000 € tai 5 000 €

• Hakuaika 2.–30.3.2026

• Päätökset toukokuun alussa.

• Käyttöaika 1.5.–30.9. (suositus painottaa koulujen loma-aikoihin)

• Hakujärjestelmä uudistuu: avustus haetaan haeavustuksia.fi-järjestelmässä

Tietoa seuratuesta ja sen hakemisesta löydät OKM:n verkkosivuilta.

Lähde: OKMn tiedote

Move!-vinkkipankin työpaja on juuri päättynyt Imatran Kosken koululla. Saamme haastatteluun koulutukseen osallistuneen Vuoksenniskan koulun luokanopettajan Annika Hautamaan sekä työpajan vetäjän, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n lasten ja nuorten liikunnan kehittäjän, Lasse Heiskasen.

Mitä salissa tapahtui, Lasse?
Move!-työpaja on opettajille suunnattu koulutus, jossa käymme läpi Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeessa tehtyä maksutonta videokirjastoa eli Move!-vinkkipankkia.  Pankin avulla oppilaiden fyysistä toimintakykyä voidaan parantaa, sillä sieltä löytyy laajasti erilaisia harjoituksia kestävyyden, voiman, liikkuvuuden ja nopeuden sekä motoristen taitojen kehittämiseksi.

Millaisia asioita koulutuksesta jäi päällimmäiseksi mieleen, Annika?
Koulutus oli tosi innostava. Se tarjosi paljon konkreettisia työkaluja kouluarkeen. Kokeilimme, miten vinkkipankin treenejä voi pelillistää ja tuoda leikin kautta oppilaille. Siitä muutkin osallistujat kuuluivat antavan ylistävää palautetta.

Tähdätäänkö vinkkipankilla parempiin Move!-tuloksiin?
Annika: Move!-mittaus on toisarvoinen. Tärkeintä on, että lapsia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mihin tähdätään laadukkaalla liikunnanopetuksella. Joillekin lapsille koulun liikuntatunti on ainoa liikuntakerta viikossa, joten on tärkeää, että kaikki liikunnan osa-alueita tulee harjoiteltua. Tässä työssä Move!-vinkkipankki voi olla apuna koko kouluajan.

Lasse: Move!-mittaus on yksi hetki. Tärkeintä on, että oppilaat saadaan fyysisen toiminnan pariin mittausten välissä – niin liikuntatunneilla kuin niiden ulkopuolella. Tähtäimessä on toki myös, että Move!-tulokset paranevat, mutta tämä on välillinen seuraus.

Parantaako vinkkipankki Move!-tuloksia?
Annika: Laadukas liikunnan opetus, joka motivoi lasta, parantaa varmastikin. Lisäksi, kun mittausta varten harjoitellaan, voi se innostaa joitakin treenaamaan parempiin suorituksiin. Joiltakin se saattaa vähentää jännitystä.

Lasse: Move!-vinkkipankin avulla lapsia kannustetaan liikkumaan, mikä parantaa fyysistä kuntoa. Hyvä kunto auttaa lasta keskittymään, mikä tukee koulun perustehtävää. Kyse on siis toimintakyvyn ja oppimistulosten parantamisesta, ei vain hyvien Move!-tulosten saavuttamisesta.

Voiko Move!-harjoittelua eriyttää ryhmän sisällä?
Annika: Luokassa yleensä annan yhtenäiset ohjeet, mutta harjoitteita saa jokainen suorittaa omalla tasollaan ja tahdillaan. Tärkeää on, ettei verrata kaveriin, vaan keskitytään omaan tekemiseen. Leikit houkuttelevat mukaan niitä, jotka eivät pidä liikunnasta.

Move!-vinkkipankki on suunniteltu liikuntatuntien lisäksi hyödynnettäväksi myös välitunneilla. Miten se toimii?
Annika: Meillä jotkut leikit, joita olemme opetelleet liikuntatunneilla, ovat lähteneet elämään, ja oppilaat ovat halunneet jatkaa niitä välituntisin. Esimerkiksi kunkkupallosta tuli ihan hitti!
Lasse: Monissa kouluissa on myös välituntiliikuttajia, jotka voivat laittaa pelin pystyyn. Työpajan vinkkejä voi jakaa myös heille.

Voiko vinkkipankkia hyödyntää vain videoita katsomalla?
Lasse: Vinkkipankki toimii myös itsenäisenä työkaluna, mutta parhaan avun siitä saa osallistumalla työpajaan. Vinkkipankista löytää itse liikkeet, työpajassa kerrotaan niiden hyödyistä ja tavoista soveltaa niitä eritasoisille liikkujille ja erikokoisille ryhmille. Työpajassa annetaan vinkkejä, miten motivoida oppilaat treenaamaan.

Pitääkö kaikkien koulun opettajien osallistua työpajaan?
Lasse: Koulutukseen voivat osallistua kaikki opettajat, liikuntaa opettavat tai vaikka yksi kultakin luokka-asteelta. Tärkeää on, että osallistuneet vievät tietoa eteenpäin koulun sisällä. Vinkkipankki on maksuttomasti kaikkien käytettävissä.

Annika: Meillä joka luokka-asteelta oli yksi opettaja mukana ja olemme jo sopineet, miten jokainen kouluttaa muita. Kimble-vatsatreenit alkavat nyt kaikilla!

Miten Move!-vinkkipankin työpajaan pääsee?
Lasse: Työpajoja järjestävät Liikunnan aluejärjestöt ympäri Suomen. Asia selviää parhaiten ottamalla yhteyttä oman alueesi järjestöön.

Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä kyselyihin vastaa HLU:n lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Hannamari Laitinen, p. 040 8514 229, hannamari.laitinen@hlu.fi 

Move-vinkkipankki on Lisää liikettä -hankkeen tuottama, maksuton videokirjasto perusasteen käyttöön. Lisää liikettä -hanke on perusopetukseen, toiselle asteelle, varhaiskasvatukseen sekä harrastamisen edistämiseen perusasteella suunnattu hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkaaren ajan, erityisesti vähän liikkuvien lasten -ja nuorten keskuudessa.

Lue lisää Move!-vinkkipankki-työpajasta.

Tutustu Move!-vinkkipankin videoihin.

Teksti: Maija Arosuo
Kuva: Essi Kultanen

Tänään juhlittiin Hämeen Urheilugaalassa, Tampereella. Hämäläinen liikunta ja urheiluväki kokoontui perinteiseen gaalaan Sokos Hotel Torniin muistelemaan urheiluvuotta 2025, juhlimaan menestyneitä urheilijoita, valmentajia ja muita toimijoita sekä kiittämään pitkään liikunnan ja urheilun eteen oman panoksensa antaneita henkilöitä.

Loppuunmyytyyn tilaisuuteen oli ilo saada mukaan huikean suuri joukko menestyneitä tamperelaisia urheilijoita sekä seuraväkeä ja muita liikunnan ja urheilun sydämenasiakseen tuntevia henkilöitä. Gaalassa juhlittiin yli laji-, seura- ja kuntarajojen, hämäläisen liikunnan ja urheilun merkeissä.

Illan ohjelmaan kuuluivat keskeisesti palkitsemiset. Menestystä on tullut lukuisissa lajeissa, uusia nuoria kykyjä on noussut ihmisten mieliin, hämäläiset palloilulajien joukkueet ovat maan eliittiä. On koettu hienoja onnistumisia ja joskus pettymyksiäkin. Kaikkien onnistumisten takana on lukuisa joukko pyyteettömästi toimivia henkilöitä. Hämeen Urheilugaalassa saamme jälleen nostaa muutaman heistä esiin ja kiittää huikeasta työstä.

HLU:n Vuoden urheilijaksi valittiin EM- ja MM-hallikultaa, U23-EM-kultaa ulkoradoilla ja suomenennätyspisteitä tehtaillut Saga Vanninen. Vuoden Nuoreksi Urheilijaksi valittiin myös upeita tuloksia tehnyt Ella Mikkola. Molemmat Tampereen Pyrinnön urheilijoita.

Elämänura-tunnustus sekä UNO-pokaalin ojennettiin Kalervo Kummolalle. Hänen pitkä ja monipuolinen, kansallinen ja kansainvälinen uransa urheilun parissa on tuttu varmasi kaikelle urheilukansalle ja sen ulkopuolellekin. Pitkästä urasta muistettiin lisäksi Hämäläisellä Sisulimpulla Heikki Järveliniä.

Hämeen Liikunta ja Urheilu jakoi gaalassa seuraavat tunnustukset:

• Vuoden Urheilija: Saga Vanninen, Tampereen Pyrintö

• Vuoden Nuori Urheilija: Ella Mikkola, Tampereen Pyrintö

• Vuoden Joukkue: Akaa Volley

• Elämänura: Kalervo Kummola

• Vuoden Jäsenseura: Manse PP edustus ry

• Vuoden Liikuntateko: Teiskon Urheilijat – frisbeegolf-radan rakentaminen

• Hämäläinen Sisulimppu: Heikki Järvelin

Hämeen Urheilugaalan järjestettiin 15:nnen kerran. Se on yksi 15:stä maakunnallisesta urheilugaalasta, jotka nostavat esille alueellista ja paikallista toimintaa.

Lisätietoa: HLU:n seurakehittäjä Tommi Lindroos, p. 044 7748 880, tommi.lindroos@hlu.fi

KUVAT: kuvia palkittavista ja gaalasta julkaistaan mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen os. www.hlu.fi

Tapahtuman järjestää Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.
Yhteistyökumppaneina: Kauppaneuvos Kalle Kaiharin tukisäätiö, Suomen Salibandyliitto, Suomen Voimisteluliitto, TUL Tampere, Tampereen kaupunki, Tampereen Urheilun Edistämissäätiö sekä Varalan urheiluopisto.

---------------------------------

 Kuvien jälkee löytyvät sekä HLU:n palkitsemisperustelut että kaikkien gaalassa palkitsemien tahojen palkitut palkintoperusteluineen.

Oheisista linkeistä kaikkin kuviin:
=> Valokuvaaja Harri Hinkka (gaalaseinämä)
=> Valokuvaaja Minna Jalovaara (lavatapahtumat ja sali)

Hämeen Urheilugaalassa 30.1.2026 palkitut

Palkitsija: Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Vuoden Urheilija
SAGA VANNINEN, Tampereen Pyrintö

• Menestyksellinen kausi. Hallikaudella hän voitti Euroopan mestaruuden viisiottelussa Apeldoornissa 4 922 pisteellä, tehden samalla uuden Suomen ennätyksen. Kaksi viikkoa myöhemmin hän jatkoi hurjaa virettään maailmanmestaruuteen Nanjingissa, ottaen kultaa viisiottelussa pistein 4 821 ja tullen ensimmäiseksi suomalaisnaiseksi koskaan voittamaan aikuisten maailmanmestaruuden moniottelussa.

• Ulkoradoilla hän voitti seitsenottelun alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuden Bergenissä uuden Suomen ennätyksen 6 563 pisteellä. Vanha ennätys oli yli 30 vuoden takaa. Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui seitsemänneksi.

Vuoden Nuori Urheilija
ELLA MIKKOLA, Tampereen Pyrintö

• Vuoden 2025 kehitys ja tulokset eivät jättäneet tulkinnanvaraa.

• Kotikentällä, Tampereen Ratinassa alle 20-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailuissa tuloksena EM-hopeamitali kotiyleisön edessä. Ella kohtasi kypsästi, rohkeasti ja vakuuttavasti kotiyleisön odotukset ja paineet.

• Menestys on seurausta määrätietoisesta työstä ja nousujohteisesta kaudesta. Kansainvälisen arvokisamitalin saavuttaminen näin nuorena, vieläpä kotistadionilla, kertoo paitsi nykyisestä tasosta myös poikkeuksellisesta potentiaalista tulevaisuutta ajatellen.

Elämänura ja Uno-palkinto
KALERVO KUMMOLA, Tampere

• Elämäntyöpalkinto myönnetään henkilölle, jonka vaikutus suomalaiseen urheiluun on ollut poikkeuksellisen laaja, pitkäkestoinen ja merkityksellinen. Kyse ei ole vain vuosista, vaan siitä jäljestä, joka on jäänyt suomalaisen urheilun rakenteisiin, mahdollisuuksiin ja kansainväliseen asemaan.

• Kummola on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisessa jääkiekossa, urheiluhallinnossa ja kansainvälisessä urheilupolitiikassa. Pitkä ura Suomen Jääkiekkoliiton johdossa, tehtävät kansainvälisissä jääkiekkoliitoissa sekä työ suomalaisen huippu-urheilun puolestapuhujana ovat olleet ratkaisevassa roolissa siinä, että Suomi on noussut ja vakiinnuttanut asemansa maailman johtavien jääkiekkomaiden joukossa.

• Elämäntyöhön kuuluu myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaminen liikunnan, urheilutapahtumien ja urheilurakenteiden kehittämisen parissa. Kyky yhdistää pitkäjänteinen johtaminen, kansainvälinen vaikuttaminen ja suomalaisen urheilun kokonaisedun ajaminen on tehnyt tästä urasta ainutlaatuisen.

Vuoden Joukkue
AKAA VOLLEY

• Joukkuetta on yhdistänyt huipputulokset, vahva joukkuehenki ja esimerkillinen toiminnan kentällä ja sen ulkopuolella.

• Kauden aikana joukkue osoitti poikkeuksellista tasaisuutta, kilpailullista rohkeutta ja kykyä nousta parhaimmilleen ratkaisuhetkillä. Menestys huipentui Suomen mestaruuteen miesten Mestaruusliigassa, jossa pelaaminen oli kurinalaista, yhteisöllistä ja laadukasta läpi kauden. Kyse ei ollut vain yksittäisistä huippuhetkistä, vaan kokonaisuudesta, jossa jokaisella pelaajalla oli selkeä rooli ja yhteinen suunta.

• Menestyksen taustalla on vahva seuratyö, pitkäjänteinen valmennus ja toimintakulttuuri, jossa vaatimustaso ja yhteishenki kulkevat käsi kädessä. Joukkue on samalla ollut tärkeä esikuva suomalaiselle lentopallolle ja omalle yhteisölleen.

Vuoden Jäsenseura
MANSE PP EDUSTUS RY, Tampere

• Valinta perustuu sekä menestykseen että merkitykseen. Kykyyn voittaa, mutta myös kykyyn kehittää lajia, rakentaa yhteisöä ja tuoda ihmiset yhteen.

• Kentällä saavutettiin miesten ja naisten Suomen mestaruudet, osoittaen esimerkillistä laatua, jatkuvuutta ja vaatimustasoa koko huippupesäpallon kentälle.

• Menestyksen lisäksi katsomoissa nähtiin ennätyksellisiä yleisömääriä, ottelutapahtumat vetivät väkeä ja seura vahvisti asemaansa yhtenä koko lajin vetureista.

• Seura on tehnyt pitkäjänteistä ja näkyvää työtä pesäpallon eteen: laadukasta seuratoimintaa, vahvaa junioripolkua, onnistunutta markkinointia ja ennen kaikkea intohimoa, joka välittyy pelaajista, taustahenkilöistä ja yleisöstä asti. Menestyksen lisäksi seura rakentaa pesäpallon tulevaisuutta.

Vuoden Liikuntateko
TEISKON URHEILIJAT RY, Tampere
Talkoovoimin rakennettu frisbeegolf-rata

• Teiskon Urhelijat ry frisbeegolf -jaosto on rakentanut talkoilla Teiskon Maisansaloon upean 21 väyläisen frisbeegolf -radan nimeltään Disc Golf Forest.

• Hanke käynnistyi v. 2022, luontoselvitysten ja ratasuunnittelun jälkeen rakentaminen käynnistyi syksyllä 2024. Rata avattiin kesäkuussa 2025 yleiseen käyttöön juhlavin menoin.

• Heti ensimmäinen toimintavuosi radalla on ollut menestys, josta kertoo 7500 kierroskäyntiä.

• Rata on saanut paljon kiitosta monipuolisuudesta, viimeistelystä ja haasteellisuudesta.

• Radan toteutumisesta vastasi Teiskon Urheilijoiden innokas ja sitoutunut porukka saaden mukaan myös muita teiskolaisia talkoisiin.

Hämäläinen Sisulimppu

”Hämäläinen Sisulimppu on tunnustuspalkinto maineteosta hämäläisen urheilun hyväksi ja aidon hämäläisen sisukkuuden osoittamisesta esimerkillisellä tavalla.”

HEIKKI JÄRVELIN

• Toiminut pitkäjänteisesti ja laajasti seuratoiminnan, piirijärjestöjen ja valtakunnallisen urheiluhallinnon kaikilla tasoilla. Elämäntyö on rakentunut lähes viiden vuosikymmenen aikana vapaaehtoisuudesta, vastuunkannosta ja tinkimättömästä sitoutumisesta suomalaisen urheilun arvoihin.

• Työ alkoi jo 1970-luvulla Tampereen Pyrinnössä ja johti merkittäviin vastuutehtäviin jaostotyössä, johtokunnassa ja seuran puheenjohtajana. Maakunnallisella tasolla vastuu kasvoi SVUL Hämeen piirin keskeisiin luottamustehtäviin, jatkuen valtakunnallisesti Suomen Hiihtoliitossa sekä SVUL:n hallituksen jäsenenä poikkeuksellisen pitkän ajan. Mukaan mahtui myös arvokilpailujen ja suurtapahtumien järjestämistä sekä nuorisotyön ja seurarakenteiden kehittämistä – työtä, jonka vaikutukset näkyvät yhä suomalaisessa urheilussa.

Palkitsija: Suomen Jääkiekkoliitto / Hämeen alue

Elämäntyöpalkinto
MIKKO PELTONIEMI, Hämeenlinna

• Marko Peltoniemi on toiminut pitkään valmentajana HPK Juniorijääkiekossa. Hän on aktiivisella otteellaan kehittänyt ja tukenut hämeenlinnalaista juniorikiekkoilua, painopisteenä tyttö- ja naiskiekko.

• On pitkälti Markon ansiota, että hämeenlinnalainen tyttö- ja naisjääkiekko on tällä hetkellä Suomen kärkitasoa ja trendi on edelleen nouseva.

• Tällä hetkellä hän toimii HPK:n Auroraliiga-joukkueen päävalmentajana.

Palkitsija: Suomen Salibandyliitto

Vuoden seuratoimija -palkinto
MIKA SALMINEN, Pirkkalan Pirkat

• Mika on toiminut Pirkkalan Pirkkain seurassa lukuisissa eri rooleissa. Hän on mukana Kunnossa Kaiken Ikää hankkeessa, ikämiespelaajana, valmentajana, salibandyjaoston puheenjohtajana ja seuran johtokunnan jäsenenä. Lisäksi Mika on Salibandyliiton valtuuston Sisä-Suomen varajäsen vuodesta 2018 lähtien.

• Hän on ollut myötävaikuttamassa Pirkkalan merkittävästi parantuneisiin sisäpalloiluolosuhteisiin. Hänen merkityksensä seuran kehittymisessä ja jäsenmäärän kasvun kolminkertaistumisessa on ollut aivan keskeinen.

Lajinedistämistyö-palkinto
MARKO LAHTINEN, Koovee

• Marko Lahtinen on aloittanut Kooveen riveissä alkujaan salibandyliigapelaajana vuonna 2006. Peliuran loppupuolella häntä kiinnostui lasten ja nuorten ohjauksesta ja suoritti Varalan urheiluopistossa liikuntaneuvojan tutkinnon. Liikunnanohjausura alkoi uintiryhmien ja salibandykerhojen ohjaajana 2010-luvun alkupuolella. Pikkuhiljaa painopiste siirtyi täysipainoiseen lasten ja nuorten salibandykerhojen ohjaamiseen ja kehittämiseen.

• Kooveella on tänä päivänä yli 30 lapsille ja nuorille tarkoitettuja salibandykerhoryhmiä koulujen iltapäivien jatkeena ja alkuiltojen harrastusmahdollisuuksina. ”Mako” on pyyteettömällä työllään onnistunut kasvattamaan osallistujamäärät näissä kerhoissa vuosittain yli 400 harrastajaan. Varovaisestikin arvioiden hän on innostanut ja liikuttanut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria salibandyn parissa.

• Nykyisin työtitteli on Kooveessa salibandyjaoston junioripäällikkö, jossa hän vastaa kerhotoiminnan ja nuorimpien ikäluokkien ikäkausijoukkueiden toiminnasta.

Palkitsija: Suomen Voimisteluliitto

Hämäläinen Voimisteluteko vuonna 2025
MARIANNE HARTIO

• Marianne on omalla positiivisella energiallaan tuonut iloa ja eloa useisiin voimistelun eri lajien kilpailutapahtumiin vuoden 2025 aikana niin Suomen suurimmassa voimistelukilpailussa Voimistelupäivillä kuin SM-kilpailujen selostuksissa Ylellä sekä useiden eri voimistelun lajien kilpailujen juontajana.

• Juontajana hän huomioi kaikki, kaiken ikäiset ja tasoiset voimistelijat sekä saa yleisön mukaan hyvään kannustukseen.

Palkitsija: Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunki palkitsi SM-tason ja kansainvälisesti menestyneet urheilijat kutsumalla heidät Hämeen urheilugaalaan.

Tunnustuspalkinnot:

DREAM TEAM CHEERLEADERS RY

• Dream Team Cheerleaders on erittäin vastuullisesti toimiva urheiluseura. Sosiaalista vastuullisuutta seura osoittaa mm. tukirahaston avulla, turvallisemman tilan periaatteilla sekä epäasiallisen käytökseen puuttumisen mallilla. Seuralla on oma soveltavan liikunnan ryhmä ja vastuullisuuden teemat näkyvät seuran verkkosivuilla, strategiassa ja toimintasuunnitelmassa. Seura on hyvin ammattimaisesti organisoitu mikä osoittaa myös hallinnollista vastuullisuutta.

• Seuran tärkeimpänä mittarina toimii mittari ”minä tai huollettavani lähtee mielellään treeneihin”, jonka vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 on ollut jo kaksi vuotta peräkkäin 5,0.

SALIBANDYN U19 MAAILMANMESTARIT

• Suomen alle 19-vuotiaiden miesten maajoukkue voitti viidennen kerran ikäluokan maailmanmestaruuden Sveitsissä huhtikuussa. Suomen edellinen mestaruus oli vuodelta 2017. Tšekki oli vielä alkulohkossa parempi maalein 5-2, mutta finaalissa Suomi otti maistuvimman mahdollisen revanssin jatkoajalla 4-3.

• Mestaruuden keskiöön on nostettu nuorten kasvu ihmisinä ja joukkueena. Joukkueesta sanottiin, että he rikkoivat suomalaisen miehen stereotypiaa: uskallettiin puhua tunteista ja olla aidosti omia itsejä.

• Joukkueessa oli mukana kuusi tamperelaisen Salibandy Club Classicin pelaajaa, joka osoittaa kuinka hienoa työtä salibandyn saralla Tampereella tehdään.

Palkitsija: Kauppaneuvos Kalle Kaiharin tukisäätiö

Puhalluskukka-palkinto
ANJA WILEN

• Anja Wilen on koko ikänsä ollut mukana suunnistuksessa sen kaikilla tasoilla ja tavoilla.

• Hän osallistui suunnistuksen ensimmäisiin MM-kisoihin Fiskarsissa 1966.  Sijoittui toiseksi parhaana suomalaisena sijalle 8 ja sai hopeaa viestijoukkueen avausosuuden suunnistajana.  Kilpaili aktiivisesti koko 70-luvun ja toki sen jälkeenkin.

• Oli 1970- luvulla eräänlainen "äiti" muidenkin suunnistusseurojen nuorille naissuunnistajille.

• Anja on toiminut Kooveen vahvana ja luotettavana talkoolainen vuosikymmenten ajan, kuulunut Kooveen suunnistusjaostoon ja vuosien ajan ollut mukana Kooveen erilaisissa kilpailunjärjestelytehtävissä, milloin jakamassa palkintoja, milloin muissa vastuutehtävissä.

• Hän on jo täyttänyt 80 vuotta, mutta talkoohommat sen kun jatkuvat ja aikoo jatkaa talkoohommia niin kauan kuin pystyy.  Viime vuodet hän on ollut mukana myös Voimaa Metsässä tapahtumassa, jota hän alun perinkin oli ideoimassa edesmenneen Raimo Arvolan kanssa.  Anja on omistautunut erityisesti nuorisotyölle ja kilpailujen järjestelytehtäviin.

UKK-instituutti Terve Urheilija -palkinto
TAIJA KOIVISTO, Ylöjärven Ilves

• Taija Koivisto on osoittanut Ylöjärven Ilveksessä hienoa sitoutumista niin itse lajiin kuin vammojen ehkäisyyn. Taija näyttää esimerkkiä. Hän juoksee tyttöjen kanssa alkulämmöt ja on hyvin kiinnostunut siitä, kuinka vammoja ehkäistään.

• Hän Järjestää koulutusta, harjoitusten tunnelma on hyvä samoin suhde vanhempiin. Taijan valmentamat tytöt ovat myös hyviä ihan kansallisella tasolla.

Tilaisuudessa jaettiin myös TUL:n Valtakunnallinen Vuoden Joukkue -palkinto

MINETIT JUNIOR, Tampereen Sisu

• Joukkue saavutti nuorten SM-kultaa sekä kultaa ja hopeaa Challenge Cupin osakilpailuista. Upea urheiluvuosi huipentui marraskuussa Bulgariassa järjestettyihin joukkuevoimistelun MM-kilpailuihin, joissa joukkue saavutti nuorten sarjan MM-hopeaa.

• Nuori joukkue on vakiinnuttanut paikkansa sarjansa kärjessä ja treenaa ahkerasti ja päämäärätietoisesti kohti tulevaa.

Palkitsija: Tampereen Urheilun Edistämissäätiö

Nuori tulevaisuuden lupaus
ELLA MIKKOLA, Tampereen Pyrintö

• Ella Mikkola kokeili nuorena useita eri lajeja ja hänen ensimmäinen tilastoitu korkeushyppy tuloksensa on 8-vuotiaana hypätty 117 cm. Hän alkoi keskittyä korkeushyppyyn 13–14 vuoden ikäisenä.

• Vuoden 2025 Kalevan kisoissa Ella voitti 17-vuotiaana kultaa ennätystuloksellaan 190 cm, tulos sivuaa alle 19-vuotiaiden naisten Suomen ennätystä.

• Nuorten alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa elokuussa 2025 Tampereella Ella saavutti hopeaa tuloksella 189 cm. Ellan tulos oli sama kuin kultaa voittaneen korkeushyppääjän tulos.

Palkitsija: TUL Tampereen piiri

TUL:n Tampereen vuoden kasvattajaseura
TAMPEREEN PAINISEURA

• Seura on osoittanut vahvaa sitoutumista urheilijoiden kasvatukseen, valmennukseen ja urheilijapolun alkuvaiheen tukemiseen.

• Perinteikäs urheiluseura, joka on merkittävä kamppailu-urheilun alueellinen toimija. On lisenssipainijoiden listauksessa Suomen suurimpia painiseuroja. Seura tarjoaa monipuolisen harjoitusvalikoiman aloittelijaryhmistä kilpavalmennukseen ja tekee aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja tarjoaa oheisharjoittelumahdollisuuksia muiden lajien harjoittelijoille.

• Seura on ylpeä turvallisesta ja yhteisöllisestä seurakulttuurista, jossa että jokainen harrastaja kohdataan yksilönä ja tuetaan omalla polullaan.

TUL:n Tampereen vuoden joukkue
MINETIT, Tampereen Sisu

• Vuonna 2025 joukkue voitti Suomessa joukkuevoimistelun SM-kultaa ja sijoittui neljänneksi joukkuevoimistelun EM-kilpailuissa. Joukkue nappasi joukkuevoimistelun maailmanmestaruusfinaalissa Bulgarian Samokovissa finaalissa pronssimitalin.

• Joukkueen menestyksen salaisuudeksi on sanottu joukkueen ryhmähenki, osaavat valmentajat ja joukkueen voimistelijat yrittävät tehdä jokaisessa harjoituksessa parhaansa.

TUL:n Tampereen piirin vuoden nuori urheilija
AARNE SEPPÄNEN, Tampereen Sisu

• Koululaisten MM-kilpailuissa Aarne saavutti miesten telinevoimistelussa MM-pronssia permannolla ja rekillä. Myös muilla telineillä tuli hyviä sijoituksia.

• Nuorten SM-kilpailuissa hän nappasi huikeat neljä kultaa: 6-ottelusta, permannolta, hypystä ja rekiltä. Upeaa mitalisaalista täydensi vielä SM-pronssi nojapuilta. Nuorten PM-kilpailuista kotiin tuomisina olivat joukkuepronssi ja henkilökohtainen hopea. Mahtava vuosi täydentyi edustuspaikalla nuorten MM-kilpailuissa.

TUL:n Tampereen vuoden urheilija
MIRA SJÖVALL, Black Eagle Taekwon-Do

• Miran urheiluvuosi on osoittanut korkeaa urheilullista tasoa, rohkeutta kehittyä ja merkittävää vaikutusta suomalaiseen taekwondoon. Hän on menestynyt kahdessa eri lajijärjestelmässä ja on aiemmalta uraltaan moninkertainen ITF:n maailman- ja EM-mitalisti.

• Vuonna 2025 Mira teki harvinaisen ja vaativan siirtymän ITF-taekwondosta olympialajiin, WT-taekwondoon. Siirtymä vaatii täysin uuden ottelurytmin, tekniikan, strategian ja pisteytyksen omaksumista kansainvälisellä tasolla ja vain harvat pystyvät onnistumaan siinä näin nopeasti.

• Vuoteen 2025 mahtui menestystä ja upeita tuloksia: seitsemän G1-kilpailua, maailmanranking 114, Pohjoismaiden mestaruushopea ja pronssi ITF:n naisten 4–6 dan liikesarjoissa.

Palkitsija: Varalan Urheiluopisto ja Tampereen Urheiluakatemia

Vuoden valmentaja 2025
OLLI KUNNARI

• Kunnari tunnetaan aitona, rauhallisena, mutta erittäin voitontahtoisena. Hän on johtanut sekä seurajoukkueensa Akaa-Volleyn että lentopallon maajoukkueen hurjaan lentoon vuoden 2025 aikana.

• Akaa-Volley voitti seurahistoriansa ensimmäisen Suomen cupin, sekä Suomen mestaruuden. Suomen lentopallomaajoukkue voitti päävalmentajansa johdolla Euroopan kultaisen liigan ja selvitti tiensä maailmanmestaruuskisojen raudankovasta alkulohkosta jatkoon, loppusijoituksen ollessa 15.

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee kouluissa lakisääteiseksi 1.8.2026 alkaen. Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen tuottama neliosainen Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarja kertoo, mitä merkitystä sillä on.

Elokuun ensimmäisen päivän jälkeen lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuksessa ei enää ole valintakysymys. Perusopetuslain muutos*) tuo uudistuksia myös perusopetussuunnitelmaan ja sitä kautta koulun arkeen.

Opetushallituksen johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen näkee uudistuksen mahdollisuutena laajemmalle kehitykselle.

"Näkisin, että kouluille lakimuutos on mahdollisuus kehittää kouluviihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja lisätä hyvää yhdessä tekemistä. Liikkuminen on hyvä väline näiden luomiseen, mutta asioiden eteneminen vaatii aina jonkin verran tekoja."

Liikkuva koulu -toimintaa on viety eteenpäin jo viisitoista vuotta. Mikä nyt sitten muuttuu?

"Monet koulut tekevät jo paljon, mutta lakiuudistus nostaa liikkumisen edistämisen uudelle tasolle: se tekee siitä koko kouluyhteisön velvoitteen ja tuo järjestelmällisyyttä myös niihin kouluihin, joissa toiminta ei ole ollut yhtä säännönmukaista."

Lakiuudistus pyrkiikin luomaan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet aktiiviseen koulupäivään.

Naukkarinen näkee, että liikkumisen edistämisestä on helpompi luoda koko henkilöstön ja oppilaiden yhteinen tehtävä, kun se on laissa määriteltyä toimintaa.

"Lasten ja nuorten mukaan ottamiselle toiminnan kehittämiseen on nyt tuhannen taalan paikka. "

Liikunnan aluejärjestöjen tuottamassa neliosaisessa Lain nimessä liikkeelle -videocast-sarjassa mietitään, mitä lakiuudistus tarkoittaa koulun arjessa. YouTube-kanavan jaksoissa vierailevat koulumaailman asiantuntijat tarjoavat rehtoreille ja opetushenkilöstölle käytännön ratkaisuja, inspiraatiota ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lakimuutosta voidaan toteuttaa koulun arjessa.

Opetushallituksen Kirsi Naukkarinen avaa lakimuutoksen syitä ja taustoja 15. tammikuuta ilmestyvässä ensimmäisessä jaksossa, minkä jälkeen uusi, parinkymmenen minuutin videocast-jakso on nähtävissä aina kahden viikon välein.

Toisessa jaksossa Seinäjoen yhteiskoulun rehtori Jari Noponen tuo esiin rehtorin roolia liikunnallisen toimintakulttuurin johtamisessa. Miten koulun rakenteita muutettiin, että henkilöstö ja oppilaat saatiin mukaan rakentamaan liikkuvampaa arkea?

Kaksi viikkoa myöhemmin kuullaan konkreettisia esimerkkejä koulupäivän liikunnallistamisesta Savitaipaleelta. Europaeuksen koulun luokan- ja liikunnanopettaja Kirsi Lavikka vie mukanaan toiminnalliselle oppitunnille ja kertoo, millaisia tuloksia niiden avulla on saavutettu.

Viimeisen videocast-jakson aiheena on paljon puhuttu kännykkäkielto – lakiuudistus, joka säädettiin samaan aikaan liikunnallistamislain kanssa, mutta joka tuli voimaan vuotta aikaisemmin. Videossa Kangasniemen Kankaisten koulun liikunnan ja terveystiedon opettaja Hanna Kiviaho kertoo, miten kännykkäkielto käännettiin mahdollisuudeksi ottamalla oppilaat mukaan muutoksen tekijöiksi.  

Lain nimessä liikkeelle -sarjan kaikissa jaksoissa isäntänä toimii Ylöjärven Siltatien yhtenäiskoulun rehtori, Tapio Ala-Rautalahti. Hän kertoo oppineensa videoita tehdessään paljon uutta ja olevansa vaikuttunut haastateltavien oman alansa asiantuntijuudesta ja jaksojen monipuolisuudesta.  

"Jaksoissa on tuotu hyvin esille, miten liikunnallistamisen tavoitetta voidaan soveltaa erilaisissa ympäristöissä ja toteuttaa koulun omalla tavalla."

Niin Kirsi Naukkarinen kuin Tapio Ala-Rautalahtikin haluavat korostaa lakiuudistuksen perimmäistä syytä.

"Sekä kansallisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan koulupäivän aikainen liikkuminen parantaa keskittymistä, oppimista, hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä, Naukkarinen kiteyttää."

Ala-Rautalahti antaa vielä kolme syytä klikata Lain nimessä liikkeelle -sarjaan YouTubessa:

1. Sarja on äärimmäisen ajankohtainen. Lakiuudistus astuu voimaan 1.8.2026. Mitä se tarkoittaa sinun koulussasi?

2. Erilaiset näkökulmat aktiivisuuden edistämiseen tuodaan sarjassa hyvin esille.

3. Sarjassa haastatellaan koulumaailman todellisia asiantuntijoita, jotka tuovat asioita esille konkreettisesti oman työnsä kautta.

Lain nimessä liikkeelle on videocast-sarja Liikunnan aluejärjestöiltä erityisesti rehtoreille ja opetushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä perusopetuslain muutoksista ja tarjota konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lakia voi toteuttaa käytännössä juuri teidän koulunne arjessa.
Sarja on toteutettu osana Lisää liikettä -hanketta Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. 

*) Lakimuutos säädettiin 23.5.2025 ja se astuu voimaan 1.8.2026:
”Esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa.” (Perusopetuslaki, Opetuksen tavoitteet) 

Syksyn 2025 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin yli 111 000 5.- ja 8.-luokkalaisen mittaustulokset. Mittausten perusteella lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut, erityisesti 5.-luokkalaisilla.

Edelleen kuitenkin 37 prosentilla 5.- ja 8.-luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla (35 %:lla 5.-luokkalaisista, 40 %:lla 8.-luokkalaisista). Vielä kolme vuotta sitten vastaava keskiarvo oli noin 40 prosenttia.

Varusmiesten kuntotesteissä 2025 raportoitiin noin 20 000 palveluksensa aloittaneen tulokset. Vuonna 2020 käynnistynyt varusmiesten kestävyyskunnon nousu on jatkunut.

Vuonna 2025 varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2 414 metriä. Edellisen kerran yhtä hyvä tuloskeskiarvo saavutettiin kymmenen vuotta sitten.

Alle 2 200 metriä juosseiden osuus on pienentynyt 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Samaan aikaan vähintään 3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut yhdellä prosentilla ja 2 600–3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut 5 prosenttia. Lihaskunnossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna.

Toimintakyvyssä merkittäviä alueellisia eroja

Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on Move!-mittausten perusteella edelleen merkittäviä alueellisia eroja, jotka korostuvat erityisesti pojilla.

Maaseutumaisissa kunnissa noin 42 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 46 prosentilla 8.-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat osuudet olivat 33 prosenttia ja 38 prosenttia. Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat pysyneet samansuuntaisina koko noin kymmenvuotisen Move!-mittaushistorian ajan.

Myös hyvinvointialueiden välillä näkyy selkeitä eroja lasten ja nuorten toimintakyvyssä. Oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, vaihtelee hyvinvointialueittain 33–43 prosentin välillä. Pienimpiä osuudet ovat Helsingin kaupungissa (33 %) sekä Pohjois-Pohjanmaan (33,9 %) ja Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla (32,6 ja 33,3 %). Suurimmat osuudet ovat Lapin (42,7 %), Kainuun (43,2 %) ja Satakunnan hyvinvointialueilla (42,6 %).

Hyvinvointialueilla fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut. Valtaosalla alueista niiden oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, on pienentynyt edellisvuoteen verrattuna.

Toimenpiteitä liikkumisen lisäämiseksi kouluissa ja kutsunnoissa

Lasten ja nuorten liikkumisen vähentyminen on tunnistettu yhteiskunnallinen haaste. Asiaan haetaan ratkaisuja niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. 

”Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva koulu ja Move!-avustuksilla tuetaan kuluvalla lukukaudella 134 kunnan peruskouluissa liikkumisen edistämistyötä. Lisäksi syksyllä 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka edellyttää liikunnallisen elämäntavan edistämistä kaikissa kouluissa”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.

Yksi Suomi liikkeelle -ohjelmasta valtionavustusta saava kunta on Konnevesi, jossa Lapunmäen koululla panostetaan vahvasti oppilaiden liikkumiseen.

Konnevedellä Liikkuva koulu -toiminnasta on kirjaukset paikallisissa opetus-, opiskeluhuolto- ja lukuvuosisuunnitelmissa. Lapunmäen koululla on kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille päivittäiset pitkät liikuntavälitunnit. Oppilaat järjestävät vertaisohjaajina liikuntaa välitunneilla. Koululla ylläpidetään ja uudistetaan liikkumisen välineistöä, kuten välituntiliikuntavälineitä. Oppitunneille on lisätty toiminnallisuutta kouluttamalla opettajia toiminnallisista menetelmistä ja niiden hyödyistä. Koululle on palkattu myös liikuntaneuvoja kahdeksi päiväksi viikossa koululiikuttaja-nimikkeellä. Liikkuva koulu -toiminnan innoittamana yksi luokanopettajista alkoi pitämään päivittäisiä lyhyitä liikkuvuusjumppia, joiden seurauksena Move!-mittauksissa liikkuvuusosuuksien onnistumisprosentti nousi sataan.

Koululaisten lisäksi toimenpiteitä suunnataan kutsuntaikäisille nuorille.

”Edistämme kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen asepalveluksen aloittamista puolustusministeriön koordinoimalla Suomi liikkeelle -toimenpiteellä. Tarjoamallamme liikuntaneuvonnalla ja -ohjauksella tuemme edellytyksiä asevelvollisuuden suorittamiseen ja tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

Move!-mittausten tulokset: Opetushallituksen verkkosivuilla. Aiempien vuosien tulokset ovat saatavilla Opetushallituksen verkkosivuilla ja Vipunen-verkkosivuilla.

Varusmiesten kuntotestien tulokset Puolustusvoimien verkkosivuilla.

Lyhyesti Move!-mittauksista:

• Move!:n tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystä.

• Mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta.

• Oppilailta mitataan kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.

• Move!-mittaukset voidaan toteuttaa sovelletulla tavalla oppilaille, joilla on pitkäaikaisia tai pysyviä toimimista vaikeuttavia haittoja tai vammoja.

• Mittauksia on toteutettu 5.-luokkalaisilla vuodesta 2016 lähtien ja 8.-luokkalaisilla vuodesta 2018 lähtien.

• Mittaustietoa hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna valtakunnallisesti ja alueellisesti. Mittaustuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena.

• Move!-seurantajärjestelmästä vastaavat valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

• Lisätietoa Move!:sta Opetushallituksen verkkosivuilla.

Lyhyesti varusmiesten kuntotesteistä:

• Varusmiesten kuntotutkimukset tuottavat merkittävää kansanterveydellistä tietoa suomalaisten nuorten miesten kehon koostumuksen sekä fyysisen kunnon muutoksista.

• Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden naisten tuloksia ei raportoida, koska kyseinen valikoitunut otos ei edusta väestötasoa.

• Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Kuntotestit suoritetaan saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa.

• Palveluksensa aloittaneiden varusmiesten kuntotilastoja on seurattu 12 minuutin juoksutestin osalta vuodesta 1975 lähtien ja lihaskunnon osalta vuodesta 1982 lähtien.

• Kuntotestien tietoja hyödynnetään Puolustusvoimissa muun muassa liikuntakoulutuksen kehittämisessä sekä laajemmin nuorten miesten kuntotason kehityksen seurannassa.

• Lisätietoa varusmiesten kuntotesteistä Puolustusvoimien verkkosivuilla.

Lähde: Valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja Puolustusvoimat
Lehdistötiedote 11.12.2025

Hämeen Liikunnan ja Urheilu alueella:

• Pirkanmaalla oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, oli 34,6%

• Kanta-Hämeessä oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, oli 40,8%
   

  Hannamari Laitinen auttaa kouluja ja kuntia Liikkuva koulu ja Move-kehittämisessä. Tarjolla on mm. sparrausta ja koulutusta. Move-vinkkipankki tarjoaa tarjoaa laajan paketin opettajille oppilaiden fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen www.liikuntavinkit. 

Seurabarometri 2025 on seurojen omaan arvioon perustuva tilannekuva suomalaisista seuroista. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti yhteensä 980 seuraa. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta. Tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisena seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä ne kohdat, joihin tarvitaan lisää tukea tai kehittämistä. 

Tämä tiedote kokoaa esiin HLU:n alueen keskeiset tulokset.

Vastanneet seurat alueelta

• Vastaajamäärä: 81 seuraa

• Osuus alueen jäsenseuroista: 33 %

• Vastausten keräysaika: 8.9.–30.9.2025

• Kyselyyn sai vastata seuran puheenjohtaja tai henkilö, joka tuntee seuran arjen parhaiten. Osa seuroista käsitteli kyselyn yhteisesti hallituksessaan.

• Kartoitus sisälsi 22 kohtaa hallinnosta, taloudesta, viestinnästä, olosuhteista ja vastuullisuudesta.

Pirkanmaa ja Kanta-Häme – keskeiset alueelliset nostot

1. Seurojen hallinto ja johtaminen on vahvempaa kuin valtakunnallisesti
   Alueen seurat arvioivat hallinnon ja johtamisen osa-alueet korkeammalle kuin Suomessa keskimäärin. Erityisesti isoissa seuroissa johtokunnan osaaminen, ajantasainen strategia, johtosääntö ja arvot ohjaavat toimintaa vahvemmin. Avoimissa vastauksissa korostuu Tähtiseura-prosessin tuoma järjestelmällisyys sekä muutaman ison seuran ammattimainen ote hallintoon.

2. Osallistumismaksut koetaan edullisiksi
   Alueen seurat pitävät osallistumismaksuja kohtuullisina verrattuna valtakunnallisesti, varsinkin pienemmissä seuroissa. Avoimissa vastauksissa kiitellään maltillisia maksuja ja niiden merkitystä harrastajien pitämisessä mukana.

3. Vapaaehtoisten riittävyys ja sitouttaminen on haasteellista
   Alueen seurat kokevat vapaaehtoisten puutteen kaikkein suurimmaksi haasteekseen. Erityisesti keskikokoisissa ja pienissä seuroissa riittämätön vapaaehtoisten määrä ja heidän perehdytyksensä jäävät valtakunnan keskiarvon alapuolelle. Tätä kommentoitiin paljon myös avoimissa vastauksissa.

- Olen iloinen tämän seurabarometrin toteuttamisesta. Toivottavasti tulevilla kerroilla saamme vastausprosenttia kasvatettua suuremmaksi. Vastaukset ohjaavat omalta osaltaan HLU:n koulutussuunnittelua, mutta antavat myös paljon positiivista informaatiota urheiluseurojen tilasta. Pääosin seuramme kokevat hallinto- ja talousosaamisensa olevan hyvissä kantimissa, toteaa HLU:n seurakehittäjä Tommi Lindroos.

Lisätiedot:

HLU:n seurakehittäjä
Tommi Lindroos
tommi.lindroos@hlu.fi
044 7748 880

Kartoitus toteutettiin 8. – 30.9.2025 ja se suunnattiin henkilöille, jotka tuntevat seuransa arjen ja toimintatavat parhaiten. Kartoitukseen vastasi 980 seuraa, joista noin neljäsosa kertoo käsitelleensä kartoituksen omassa hallituksessaan. Kartoitus sisälsi kahdeksan teemaa, jotka käsittelivät muun muassa hallintoa, taloutta, valmennusta, viestintää ja vastuullisuutta. Tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva siitä, millaisena seurat itse näkevät toimintansa vahvuudet sekä ne kohdat, joihin tarvitaan lisää tukea tai kehittämistä.

Kartoituksesta selviää, että suurin osa seuroista kokee toimintansa tasa-arvoiseksi, turvalliseksi ja helposti lähestyttäväksi. Monet seurat arvioivat myös jäsenmääränsä lisääntyneen ja muun muassa tyttöjen ja naisten osallistumisen toimintaansa kasvaneen. Viestintä- tai markkinointisuunnitelma on käytössä vain pienellä osalla seuroista ja vapaaehtoisten määrä koetaan riittämättömäksi. Lisäksi strategian ajantasaisuus sekä valmentaja- ja ohjaajapolkujen tunnistaminen tai niiden olemassaolo on vaihtelevaa.

Aineistoa hyödynnetään sekä seurojen omassa kehittämistyössä että aluejärjestöjen tarjoamien palvelujen ja koulutusten suuntaamisessa seurojen tueksi. Tulokset auttavat hahmottamaan valtakunnallisesti ilmiöitä, jotka näkyvät seuratoiminnan arjessa ja toisaalta myös uusia signaaleja, jotka kertovat muuttuvasta toimintaympäristöstä. Kaikki vastaukset on käsitelty kootusti tilastollisessa muodossa, eikä yksittäisiä seuroja voi tunnistaa.

Seurojen omaan arvioon perustuva tilannekatsaus

Seurat arvioivat toimintansa kokonaisuutena myönteiseksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin, sillä 90 prosenttia seuroista arvioi toimintansa olevan näiltä osin kunnossa. 88 prosenttia seuroista kokee seuratoiminnan turvalliseksi ja 76 prosenttia seuroista arvioi, että seuratoimintaan mukaan tuleminen on helppoa. Toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat laajasti käytössä. 85 prosenttia seuroista kertoo toimintasuunnitelman ja talousarvion ohjaavan toimintaa ja 83 prosenttia seuroista pitää talouttaan vakaana ja vastuullisesti hoidettuna. Lisäksi 89 prosenttia seuroista koki osallistumismaksunsa kohtuullisiksi. Avoimissa vastauksissa korostuivat erityisesti toimivaksi koettu seurayhteisö sekä aktiivinen talkootoiminta.

Seurojen viestinnän ja markkinoinnin suunnitelmallisuus muodostivat selkeimmän tuen tarpeen, sillä markkinointisuunnitelma on käytössä 13 prosentilla vastanneista seuroista ja viestintäsuunnitelma 21 prosentilla. 68 prosenttia seuroista on kuitenkin vähintään kiinnostuneita saamaan tukea markkinointi- ja viestintäsuunnitelman työstöön. Vapaaehtoisten riittävyys on monelle seuralle haaste, sillä vain 19 prosenttia vastanneista kokee vapaaehtoisten määrän olevan riittävä. Valmentaja- ja ohjaajapolku on 30 prosentilla seuroista. Strategiatyö on seuroissa osittain kunnossa, sillä 46 prosenttia seuroista kokee strategiansa olevan ajantasainen. Lisäksi 56 prosenttia seuroista on vähintään kiinnostuneita tuesta oman strategiansa kehittämiseen.

Seurojen toiminnassa on nähtävissä maltillista kasvua useilla osa-alueilla. 40 prosenttia seuroista näkee jäsenmääränsä kasvaneen, 39 prosenttia arvioi lasten määrän toiminnassaan kasvaneen ja 36 prosenttia kokee naisten ja tyttöjen osallistumisen toimintaan kasvaneen. Taloudellisten resurssien osalta 62 prosenttia seuroista kokee tilanteen pysyneen ennallaan, kun taas 24 prosenttia arvioi resurssien kasvaneen. 54 prosenttia seuroista arvioi vapaaehtoisten määrän pysyneen samana ja 17 prosenttia ilmoitti vapaaehtoisten määrän kasvaneen. Soveltavan liikunnan ja urheilun järjestämiseen liittyy epävarmuutta, sillä 52 prosenttia vastanneista seuroista ei osaa arvioida toiminnan kehitystä omassa seurassaan. Avustusten hakeminen on keskittynyt isoille seuroille, sillä pienet seurat hakevat avustuksia selvästi harvemmin. Lisäksi kunta-avustuksia haetaan selkeästi eniten.

Alueelliset tiedot aluejärjestöittäin julkaistaan maanantaina 8.12.2025.

Lisätietoja:

• Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

• Pohjois-Karjalan liikunta ry, aluejohtaja Tomi Pyylampi, puh. 040 773 9243

Toimintasuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti. Vuoden 2026 toimintaa linjaavat kolme painopisteitä. Päivittäisen liikkeen lisääminen, jotta mahdollisimman monen arkeen kuuluisi myös liikettä. Seurojen toimintaedellytysten tukeminen, jotta niiden elinvoimaisuus ja houkuttelevuus säilyy tulevaisuudessakin. Kolmantena kuntien liikuntatoiminnan tukeminen, jotta liikuntaa edistettäisiin kunnan kaikilla toimialoilla.

Syyskokous hyväksyi yksimielisesti ehdollepanotoimikunnan esityksen hallituspaikkojen täytöstä. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Nikupeteri, (Tampere). Hallituksen jäseniksi valittiin Juho Allonen (Tampere), Eveliina Honkajuuri-Salokannas (Hattula), Kati Järvinen (Tampere), Jukka Rantanen (Forssa), Harri Talonen (Tampere). Hallituksen varajäseniksi valittiin Kalevi Björkbacka (Tampere) ja Helena Collin (Tampere). Kaikkien valittujen henkilöiden toimikausi on 2026–2027.

Valittujen lisäksi HLU:n hallituksessa vuonna 2026 jatkavat varapuheenjohtajina Saila Asumaniemi (Tampere) ja Jussi Viljanen (Orivesi) sekä hallituksen jäseninä Marko Asell (Nokia), Timo Mäkelä (Hämeenkyrö) ja Minni Suni (Tampere).

Lisätiedot: HLU:n aluejohtaja Timo Korsumäki, p. 040 7121 302, timo.korsumaki@hlu.fi

Marraskuussa varhaiskasvatuksen ryhmissä ympäri Suomea loikittiin, leikittiin ja seikkailtiin yhdessä Jekku-jänön kanssa. Liikunnan aluejärjestöjen järjestämä Jekku-jänön seikkailuviikko kutsui lapset, kasvattajat ja koko päiväkodin yhteiseen liikkumisen iloon, myös Wienissä asti. Tänä vuonna teemana oli Jekku-jänön liikuttavat tunnetaidot. Lapset harjoittelivat liikkeen avulla tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään tunteitaan.

Wienin Suomi-koulussa kaksikielisiä lapsia opettava Terhi Korhonen kertoo löytäneensä Jekku-jänön materiaalit etsiessään liikuntaleikkivinkkejä, jotka soveltuvat myös suomen kielen opetukseen.

– Meillä Jekku-jänön kirjeet luetaan ulkona, jonka jälkeen lapset lähtevät innoissaan sisälle etsimään Jekku-jänöä ja yhteisiä puuhia. Lasten suosikkeihin kuuluvat erilaiset hyppelytehtävät yhdistettynä pienen temppuradan rakentamiseen. Heidän mielestään Jekku-jänön seikkailupäivä on ollut kaikista kivoin Suomi-koulupäivä. Tosin vähän jännäkin, koska lapset saivat kiivetä pöydälle, Korhonen kertoo.

Liikkumisen ja motoristen taitojen oppimisen lisäksi lapset oppivat Jekku-jänön kanssa uusia sanoja. Hypyissä lapset oppivat helposti eteen-sivulle-taakse sekä alla-päällä-yllä-alla-termejä.

– Uskaltaminen ja osaaminen sekä onnistumisen ilo näkyvät. Kaikki ovat rohkaistuneet kokeilemaan ja yrittämään, iloitsee Korhonen.

Jekku-jänö innostaa eri-ikäisiä lapsia

Satu Heikkinen on käyttänyt Jekku-jänön materiaaleja Oulussa sijaitsevassa Saarelan päiväkodissa jo kolme vuotta. Jekku-jänön touhuihin osallistuvat innokkaasti kaikenikäiset lapset. Alle kolmevuotiaat nauttivat omista musiikkihetkistä, kun taas isompien lasten kanssa hyödynnettiin uusia liikunnallisia tunnetaitokortteja. Materiaaleja on hyödynnetty niin sisällä kuin ulkoillessa. Saarelan päiväkodissa Jekku-jänön kaverina pyörii myös Nekku.

– Jekku-jänön materiaalit ovat loistavia, koska niihin on tehty helposti havainnollistavat kuvat ja ohjeet. Rakenne on valmis paketti, johon vain heittäytyä mukaan. Sisältöjä voi helposti myös muokata omalle ryhmälle sopivaksi. On ollut ihana seurata, miten aremmat lapset katselevat ensin ja lähtevät hiljalleen mukaan yhteisiin Jekku-jänön liikuntahetkiin, Heikkinen toteaa.

Heikkinen on tehnyt yksikköön myös oman Jekku-jänö-kansion, josta löytyy kaikki tuotetut materiaalit. Ideana on ollut, että kuka tahansa voi napata helposti ideoita päivän puuhiin.

Liikettä arkeen ja lapsen omaan tahtiin

Korhonen ja Heikkinen pohtivat, että Jekku-jänön materiaaleilla liike ja oppiminen voidaan tuoda osaksi arjen hetkiä, ei vain seikkailuviikon aikana. Korhonen motivoi perheitä liikkumaan yhdessä myös kotona sekä harjoittelemaan suomen kieltä. Heikkinen puolestaan hyödyntää Jekku-jänön materiaaleja retkillä ja liikkumisen kannustimena on Jekku-jänö-julisteet, joihin lapset kiinnittävät porkkanoita suoritusmerkkeinä.

Molemmat kasvattajat nostavat esille myös turvallisen ja kannustavan ympäristön merkityksen.

– Aikuisen pitää olla motivoitunut ja kannustaa lapsia mukaan liikuntaleikkeihin, Heikkinen toteaa.

– On tärkeää antaa lapsilla aikaa. Aikaa kerrata, palata jo tehtyihin asioihin ja antaa jokaisen lapsen kehittyä omaan tahtiinsa, lisää Korhonen.

Jekku-jänön terveisiä Wienistä

– Ei haittaa, jos ei osaa! Kokeillaan uudestaan! ovat Korhosen ja hänen ryhmänsä terveiset Suomeen.

Yhteisen tekemisen, liikkeen ja ilon kautta lapset oppivat sekä uusia sanoja että taitoja. Lisäksi Jekku-jänöstä on tullut tuttu ja rakas hahmo monessa ryhmässä, niin myös Wienissä.

Jekku-jänön seikkailuviikon toteuttaa Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hanke, johon olemme saaneet avustusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä.

Teksti: Minttu Koivumäki
Kuvat: Satu Heikkinen, Terhi Korhonen

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 
torstaina 27.11.2025 klo 17.00 Kauppi Sports Centerissä, 
HLU:n kokoustilat, Kuntokatu 17, 3. krs, Tampere 

Valtakirjojen vastaanotto ja kahvitus klo 16.15 alkaen.

Tervetuloa!

Tampereella 11.11.2025

HÄMEEN LIIKUNTA JA URHEILU RY

Jarmo Nikupeteri                                     Timo Korsumäki

puheenjohtaja                                           aluejohtaja

 Jakelu:

• Jäsenjärjestöt ja -seurat

Liitteet:

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala kertoi muutoksesta seuratuen hakuinfossa 23.10.2025. Uudistuksen valmistelu on vielä kesken.

Tällä hetkellä tiedossa olevat suuntaviivat:

• Uudistuksen taustalla on määrärahan merkittävä pienentyminen (aiemmin 4,0 M€, nyt 2,0 M€).

• Tavoitteena on määrärahan pienentyessä pystyä paremmin vastaamaan siihen, että avustuksella pystyttäisiin tukemaan mahdollisimman monen seuran toiminnan kehittämistä.

• Uusi seuratuki keskittyisi seurojen kesätoiminnan kehittämiseen.

• Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kesäharrastamisen ja kesätoiminnan yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä liikunnan drop outia.

Uudistuksen myötä haku siirtyy alkuvuoteen 2026. Ministeriö tiedottaa asiasta myöhemmin tarkemmin.

Eteenpäin katsovien ja hyvässä hengessä käytyjen keskustelujen tuloksena kokouksessa päätettiin aloittaa yhteinen liikkeen ja liikunnan lisäämisen ohjelmatyö, jonka tarkoituksena on määrittää aluejärjestöjen tekemä työ ihmisten liikuttamiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi - koko elämänkaarella, koko Suomessa. Tässä työssä tärkeää ovat kumppanuudet niin kuntien, maakuntien, hyvinvointialueiden kuin valtakunnallisten toimijoiden ja muiden järjestöjen suuntaan. Lisäksi tärkeänä painopisteenä on vastaisuudessa seurojen tukeminen, painottuen erityisesti seurojen hallintoon, vastuullisuuteen sekä paikalliseen kehittämiseen.

Tilaisuus oli jatkoa viime kevään aluejohdon neuvottelupäiville, jossa aluejärjestöt kirkastivat valmiutensa kasvattaa rooliaan liikkeen ja liikunnan edistäjinä. Aluejärjestöt määrittelevät itse konkreettisesti ne toimenpiteet, joilla vastaavat tähän haasteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn tavoiteasiakirjan pohjalta.

”Liikunnan aluejärjestöillä on vahva yhteinen tahtotila ja suunta liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan sekä ihmisten toimintakyvyn edistämiseksi. Yhteistyön tiivistämisen ja toisaalta alueellisen ammattitaidon sekä toimintaympäristön tuntemuksen yhdistämisellä syntyy vahvempi vaikutus. Kiitos kaikille liikunnan aluejärjestöille erinomaisesta keskustelusta ja ennen kaikkea siitä arvokkaasta työstä, jota teette liikkeen lisäämiseksi lähellä ihmisiä”, kommentoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen.

Ohjelmatyö käynnistyy heti ja tavoitteena on saada valmista alkuvuodesta 2026.

Eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikolta tunnustusta aluejärjestöjen työlle

Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko, joka nosti esiin ajankohtaisina yhteiskunnallisina haasteina ihmisten toimintakyvyn ja terveyden sekä talouden. Nämä haasteet hän linkitti vahvasti kokonaisturvallisuuteen ja kannusti aluejärjestöjä käyttämään vahvuuksiaan haasteeseen vastaamisessa.

"Teillä on paras mahdollisuus juurruttaa ja koordinoida liikkeen lisäämistä ja liikunnan edistämistä, koska te toimitte lähellä ihmisiä ja teillä on yhteydet kuntiin. Te tunnette alueellisen toimintaympäristön kaikista parhaiten", hän antoi tunnustusta aluejärjestöjen työlle.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, puheenjohtaja Markku Siponen, puh. 044 544 1766 ja pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

 

Kyselyn avulla saamme tärkeää tietoa siitä, millaisessa tilanteessa seuratoiminta eri puolilla Suomea on. Vastausten avulla voimme kehittää seurapalveluja, tukea seurojen omaa kehittämistyötä sekä vaikuttaa tuleviin rahoitus- ja tukitoimiin.

Kysely on suunnattu seuran puheenjohtajalle tai muulle henkilölle, joka tuntee seuran toimintaa kokonaisvaltaisesti.
Voitte halutessanne käsitellä kyselyn myös hallituksessa ennen vastaamista.

Vastausaikaa on 15.10.2025 asti

Vastaamiseen kuluu noin 15–20 minuuttia.

LINKKI KARTOITUKSEEN: https://link.webropol.com/s/hlunykytila2025

Tuloksista:

• Seura saa käyttöönsä yhteenvedon oman alueensa tilanteesta

• Valtakunnallinen koonti julkaistaan myöhemmin

• Vastaustiedot käsitellään luottamuksellisesti ja vain tilastollisesti.

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n alueella (Kanta-Häme ja Pirkanmaa) kysymyksiin vastaa:
HLU:n seurakehittäjä Tommi Lindroos
p. 044 7748 880, tommi.lindroos@hlu.fi

Kyselyn tietoturvasta ja tietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali).
Tietosuojaseloste: https://www.pokali.fi/pokali/tietosuojaseloste/
Jos teillä on kyselyyn liittyviä teknisiä kysymyksiä, voitte olla yhteydessä: tomi.pyylampi@pokali.fi

Lämmin kiitos jo etukäteen osallistumisestanne – vastauksellanne on merkitystä!

Ystävällisin terveisin,

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Tommi Lindroos
seurakehittäjä

Verkostoidu ja inspiroidu Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen liikunnan ammattilaisten kanssa! Verkostopäivää kutsumme HLU:n vetämiä verkostoja! Ja vaikket aiemmin olisi ollut mukana, niin olet tervetullut liittymään joukkoon!

Tule oppimaan uutta sekä kohtaamaan ja keskustelemaan alueemme eri verkostoissa toimivien henkilöiden kanssa.

Tilaisuus on suunnattu:

• liikuntaneuvonnan tekijöille (perheet, lapset ja nuoret, aikuiset ja ikäihmiset)

• Liikkuva koulu- ja Harrastamisen Suomen mallin koordinaattoreille

• varhaiskasvatuksen liikunnasta vastaaville johtotason henkilöille

Teemana viestintä:
Liikkumisen viestintä – sudenkuopat ja ratkaisuehdotuksia
Johanna Riippi

Elämme maailmassa, jossa viestit kilpailevat huomiosta sekunneissa. Perinteinen liikuntaviestintä ei toimi. Tässä tilaisuudessa ei ole luvassa sitä viestinnän viisasten kiveä, vaan saat käytännön ideoita, millainen viestintä voisi saada vähemmän liikkuvan henkilön pysähtymään ja kiinnostumaan.

👉 Mitä esteitä liikkumisviesteissä koetaan?
👉 Miksi pelkkä faktatieto ei riitä?
👉 Miten herättää kiinnostus vähemmän liikkuvissa?

Saat vinkkejä siitä, mitä kannattaa huomioida viestinnässä, jotta viesti ei jää pelkäksi taustahälyksi vaan voi herättää kiinnostuksen.

Yhteisen viestintäosuuden jälkeen kukin verkosto jatkaa omalla ohjelmalla.

Aika: ti 25.11.2025 klo 12–15
Paikka: Monitoimitalo, Pellavatehtaankatu 4, Tampere
Hinta: Tilaisuus on maksuton

Ilmoittaudu mukaan 18.11. mennessä tästä linkistä!

Lisätiedot:

Hannamari Laitinen, koulu
p. 040 841 4229, hannamari.laitinen@hlu.fi
 

Suvi Vuorela, varhaiskasvatus
p. 040 7108451, suvi.vuorela@hlu.fi
 

Inga Ärnfors, opiskelu ja aikuiset
p. 040 7055708, inga.arnfors@hlu.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean yhdessä järjestämä seuroille suunnattu Seuratoiminnan kehittämistuen hakemisen info. Etäyhteys Teamsillä.

Tilaisuutta ei tallenneta, mutta esitysmateriaali toimitetaan sähköpostitse ilmoittautuneille tilaisuuden jälkeen.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä

Ilmoittaudu mukaan 23.10. klo 13.00 mennessä.
Tilaisuus on maksuton.

Lasten Liike -koulutuksen sisältö:

• Lapsikeskeinen, turvallinen ja hauska toiminta

• Fyysistä aktiivisuutta ja liikunnallisuuden perustaa edistävät käytännöt

• Ohjauksen perustaidot

• Ryhmän hallinnan sekä hyvän ilmapiirin luomisen keinot

• Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja monikulttuurisuuden huomiointi

NUORET:
Lasten Liike -koulutus, aloittelevat nuoret ohjaajat

Koulutus on suunnattu aloitteleville tai nuorille ohjaajille, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ohjauskokemusta. Koulutus on erinomainen startti ohjaajan polulle. Sopii kaikkien lajien ja ryhmien ohjaajille.

Tunti- ja kausisuunnitelmissa painottuvat motoriset taidot sekä yleisen liikunnallisuuden ja pelaamisen taitojen kehittäminen. Koulutuksessa annetaan myös vinkkejä lasten sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittymisen tukemiseen.

Koulutuksen toteutus:
Koulutuksen kokonaiskesto on 6 tuntia, josta lähiopetusta on 4 tuntia. Tämän lisäksi osallistujan tulee varata 1 tunti ennakkotehtävän ja 1 tunti oppimistehtävän tekemiseen. Oppimistehtävä (Kokemustehtävän ja ohjaustyön arviointi) palautetaan verkon kautta n. 1-2 kk koulutuksen jälkeen). Tehtävien ohjeistus annetaan koulutuksessa

Aika: torstaina 16.10.2025 klo 15.00 -19.00
Paikka: Tampere, Kauppi Sports Center, Kuntokatu 17
Hinta: 68€/hlö/HLU:n jäsenjärjestöt, 78€/hlö/muut
Kouluttaja: Miia Lindström, lasten liikunnan asiantuntija, lajipäällikkö, YMCA Tampere
ILMOITTAUDU nuorten koulutukseen täällä.

AIKUISET:
Lasten Liike -koulutus, aloittelevat aikuiset ohjaajat

Oletko aloittamassa tai juuri aloittanut ohjaajana oman lapsesi liikuntaryhmässä? Tai mietitkö, miten päästä alkuun ilman aiempaa kokemusta?

Lasten Liike -koulutus aikuisille on suunnattu vanhemmille ja aikuisille, jotka haluavat tukea lasten liikunnan iloa turvallisesti ja innostavasti, vaikka ohjaustausta ja koulutus vielä puuttuisikin.

Koulutus antaa perustiedot 6–12-vuotiaiden lasten liikunnallisen harrastusryhmän ohjaamiseen. Ohjaaja saa Lasten Liike -koulutuksesta erinomaiset perustiedot ja runsaasti käytännön työkaluja kaikille avoimen ja innostavan liikunnallisen harrastustoiminnan suunnitteluun. Tunti- ja kausisuunnitelmissa painottuvat motoriset taidot sekä yleisen liikunnallisuuden ja pelaamisen taitojen kehittäminen. Koulutuksessa annetaan myös vinkkejä lasten sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja kaveritaitojen kehittymisen tukemiseen.

Koulutuksen toteutus:
Koulutuksen kokonaiskesto on 6 tuntia, josta etäopetusta on 2 tuntia ja lähiopetusta 2 tuntia. Tämän lisäksi osallistujan tulee varata oppimistehtävien tekemiseen (etäosuuden ja lähiopetuksen välillä sekä lähiopetuksen jälkeen).

Aika: ti 21.10.2025 klo 19.00-21.00 Teams ja ma 3.11.2025 klo 18.00-20.00 käytännön osuus (lähitapaaminen)
Paikka: Teams ja Kumppanuustalo Artteli, Mustanlahdenkatu 22, TAMPERE
Kouluttaja: Miia Lindström, lasten liikunnan asiantuntija, lajipäällikkö, YMCA Tampere
Hinta: 68€/hlö/HLU:n jäsenjärjestöt, 78€/hlö/muut
ILMOITTAUDU aikuisten koulutukseen täällä.

Lasten Liike -koulutukset ovat osa Lasten Liike -toimintamallia, jolla halutaan lisätä kaikkien lasten mahdollisuuksia osallistua laadukkaaseen liikuntaharrastustoimintaan. Koulutuksen käyneiden ohjaajien ryhmät ja seurat/yhdistykset saavat käyttää Lasten Liike -tunnusta toiminnan markkinoinnissa. Tunnuksen käyttö edellyttää Lasten Liike -laatukriteerien täyttymistä.

Päiväkodin käytäviltä kuuluu innostuneita ja puuhakkaita ääniä ja vauhdikkaat jalat vipeltävät eteenpäin. Touhussa jättiläismäiset pehmohahmot ja istuintyynyt liikkuvat paikasta toiseen, lasten posket punoittavat ja hengitys tihentyy. Liikkumisen ja liikunnan riemun tulisi olla osa arkea, mutta suomalaiset lapset liikkuvat yhä vähemmän ja erityisesti haasteena näyttää olevan vauhdikkaan liikkumisen määrä.

Liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton, sillä säännöllinen fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee monia kansansairauksia, tukee mielenterveyttä sekä edistää terveellistä kehonkoostumusta ja yleistä hyvinvointia (WHO 2019). Liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta kaksi tuntia kevyesti ja reippaasti sekä vähintään tunnin verran vauhdikkaasti (OKM 2016). Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on asettanut tavoitteeksi, että varhaiskasvatuksessa toteutuu vähintään kaksi kolmasosaa tästä määrästä (Liikkuva varhaiskasvatus 2020).

Varhaiskasvatuksella on merkityksellinen rooli lasten liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa ja fyysisen aktiivisuuden suositusten täyttymisessä. Ensinnäkin suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja viettää siellä ison osan päivästään, mikä mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen lähes jokaisen lapsen arjessa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistuminen myös näyttäytyy myönteisesti liikkumisessa, sillä lapset vaikuttavat liikkuvan enemmän varhaiskasvatuspäivinä (Kulmala ym. 2024). Positiivisesti liikettä näyttävät lisäävän erilaiset liikkumisen teemaviikot sekä liikuntatuokiot (Määttä 2020).

Hyvät työkalut auttavat varhaiskasvattajaa tukemaan lapsia liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Liikuntavinkit.fi-sivusto tarjoaa käytännön apua, sillä sivustolta löydät selkeitä, helposti toteutettavia ideoita, joiden avulla vauhdikas liike on mahdollista tuoda osaksi jokaista päivää erilaissa tiloissa, tilanteissa ja välinein. Kun liikkuminen tehdään arjessa helpoksi ja luontevaksi, yhä useampi lapsi saa nauttia ilahduttavan hengästyttävästä menosta, joka on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta.

Sivuston suurin vahvuus on sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys arjen kiireessä. Videoita voi katsoa suoraan kännykällä, tabletilla tai tietokoneella oman mieltymyksen mukaan. Videot soveltuvat mainiosti varhaiskasvatuksen arkeen, sillä ne ovat lyhyitä ja selkeitä. Hakutoiminnot iän, tavoitteiden ja käytettävän tilan mukaan sekä hakujen selkeä rakenne tekevät vinkkien löytämisestä vaivatonta. Lisäksi ohjeet voi tulostaa kirjallisina, jolloin ne kulkevat helposti mukana pihalle tai liikuntasaliin ja jäävät myöhempäänkin käyttöä varten talteen.

Parasta on, että liikuntavinkit voi saman tien ottaa käyttöön lasten kanssa ja ne toimivat monissa erilaisissa ja erikokoisissa tiloissa. Vinkeissä käytetyt välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai niitä ei tarvita lainkaan. Videoiden avulla voi rohkeasti kokeilla uutta ja napata vanhat tutut leikit muistojen kätköistä käyttöön tuoden samalla monipuolisuutta liikuntahetkiin. Oli kyseessä sitten sateinen päivä pienessä ryhmätilassa, aurinkoinen pihahetki tai vauhdikas liikuntasalituokio vinkkejä löytyy joka tilanteeseen.

Sivuston sisällön ovat tuottaneet liikunnan aluejärjestöjen asiantuntijat yhdessä alan muiden ammattilaisten kanssa. Liikuntavinkit ovat laadukkaita, turvallisia ja perustuvat tutkittuun tietoon liikkumisen merkityksestä.

Teksti: Emilia Hirvi, lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija, Keski-Pohjanmaan Liikunta

* * *

Liikuntavinkit.fi-sivusto on tuotettu Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi Liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. & Tammelin, T. 2024. Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. Liikunta & Tiede 61 (2), 83–90.

Liikkuva varhaiskasvatus – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja 2020. Toinen päivitetty versio 2020. Liikunnan kansanterveyden julkaisuja 381.

Maailman terveysjärjestö. 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age.

Määttä, S. 2022. Preschool children’s sedentary behavior: The role of individual characteristics, home and preschool settings, and socioeconomic status. Helsingin yliopisto. Väitöskirjatutkimus.

Aluejärjestöjen henkilöstö on pääasiassa asiakaspinnassa kouluttajamassa, tapaamassa ja sparraamassa muun muassa kunta- ja seuratoimijoita. Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola pitääkin tärkeänä kasvokkain kohtaamisia ja yhteisiä keskusteluja.

- Aluepäivillä pääsimme yhdessä koko henkilöstön sekä puheenjohtajamme Markku Siposen voimin keskustelemaan Suomen Liikunnan Alueet ry:n toiminnasta aluejärjestöjen yhteistyöjärjestönä sekä liikunnan aluejärjestöjen strategisesta asemasta suomalaisessa liikuntakentässä. Kuulimme myös henkilöstöä ja heidän ajatuksiaan niistä konkreettisista linjauksista, joilla voimme vahvistaa järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä paikallistasolta valtakunnalliseen päätöksentekoon asti, kertoo Pekkola.

Strategiatyön lisäksi päivillä käsiteltiin liikunnan ja urheilun vastuullisuusohjelmaa ja syvennyttiin käsittelemään aluejärjestöjen omien vastuullisuusohjelmien kehityskohteita. Aluekollegion pääsihteeri Mai-Brit Salo kiitteli opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virtaa hyvästä alustuksesta ja johdatuksesta tärkeän teeman pariin. Opetus- ja kulttuuriministeriön arviossa aluejärjestöjen vastuullisuustoimet arvioitiin verrattain hyvälle tasolle. Liikunnan aluejärjestöillä on myös tärkeä rooli vastuullisuuden jalkauttamisessa kentälle, muun muassa seuroihin.

- Hienoa, että saimme kuulla myös opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset terveiset liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaarelta. Puheenvuorojen jälkeen oli hyvä siirtyä pohtimaan yhteisesti, miten aluejärjestöjen strategiset tavoitteet voidaan muuttaa käytännön teoksi eri tasoilla. Meillä on vielä tehtävää, jotta saamme viestinnällisesti vahvemmin esille merkityksellisen työmme liikkeen lisääjinä ja vahvistettua koko Suomen Liikunnan Alueet ry:n roolia valtakunnallisessa vaikuttamisessa, toteaa Salo.

Aluepäivien tavoitteena oli, että aluetyöntekijät palaavat kotiin selkeämpien näkymien kanssa siitä, miten aluejärjestöt voivat tulevina vuosina olla entistä vahvempia liikkeen lisääjiä ja liikuntapolitiikan suunnannäyttäjiä.

- Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä, sanoo Pekkola.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 45 30 ja Liikunnan aluejärjestöt, aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo, puh. 040 836 7766

*

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimaisen seuratoiminnan ja kuntien liikuntatoiminnan tukeminen. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt yhdessä Suomen Liikunnan Alueet ry:n kanssa edistävät liikunnan edellytyksiä.

Juuri avattu liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää liikuntavinkkejä ja harjoitteita videon muodossa arjen aktiivisuuden lisäämiseksi eri toimintaympäristöissä ja eri-ikäisille lapsille ja nuorille.

Sivusto on ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolta löytyy maksuttomia, selkeitä, innostavia ja helposti toteutettavia liikuntaleikkejä ja harjoitteita, joilla lasten arkeen saadaan lisää reipasta fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi sivuilla on harjoitteita 5.- ja 8.-luokilla järjestettäviin Move!-testeihin.

Liikuntavinkit.fi-sivusto sisältää:

• Ohjattuja liikuntaleikkivideoita

• Liikuntaharjoitteita varhaiskasvatukseen

• Move!-harjoitteita Move!-vinkkipankissa

• Vinkkejä liikunnan lisäämiseen arjessa

– Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Olemme iloisia, että olemme saaneet avattua Liikuntavinkit.fi-sivuston, josta lasten ja nuorten parissa toimivat voivat helposti etsiä liikunnallisia vinkkejä arjen eri tilanteisiin. Videot on kuvattu eri ympäristöissä, joten ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelman hankerahoituksen avulla olemme pystyneet rakentamaan sivuston ammattilaisten tueksi, iloitsee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Autetaan yhdessä lapsia liikkumaan enemmän – myös niitä, jotka liikkuvat nyt vähemmän. Käy tutustumassa osoitteessa: www.liikuntavinkit.fi

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792

***

Pienten lasten liikuttajille ja perheille suunnatut videot on tuotettu Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeessa. Hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Move!-vinkkipankki on tuotettu Liikunnan Aluejärjestöjen Lisää Liikettä -hankkeessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallinen kehittämisavustus

Avustuksen päätavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta Suomessa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

Vuoden 2025 avustuksissa pääpainopisteinä ovat Ikiliikkuja-hankkeet sekä Liikkuvat-kokonaisuuden tuki- ja koordinaatiohankkeet.

Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen lukuvuonna 2025–2026

Avustuksella tuetaan Harrastamisen Suomen mallin mukaista harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. 
Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.

Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva koulu ja Move!-kehittämisavustus

Avustuksen päätavoitteena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin vahvistumista ja vakiintumista peruskouluissa sekä Move!-prosessin ja perusopetusikäisten lasten ja nuorten liikuntaneuvonnan kehittämistä.

Liikunnan aluejärjestöt ovat käynnistäneet sovittelutoiminnan pilotoinnin, jonka tavoitteena on tukea urheiluyhteisöjä ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa. Palvelu on maksuton vuoden 2025 ajan, jolloin sitä kehitetään osana opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa hanketta. Hanketta hallinnoi liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöjärjestö Suomen Liikunnan Alueet ry ja mukana ovat kaikki 15 aluejärjestöä.

- Sovittelutoiminnan taustalla on tarve vahvistaa urheiluyhteisön turvallista toimintakulttuuria ja luoda entistä toimivampia malleja ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun. Aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on tarkoitettu nimenomaan niihin tapauksiin, joissa seuran sisällä ei yrityksistä huolimatta ole löydetty ratkaisua, ja tilanteeseen voidaan puuttua matalalla kynnyksellä. Tämä rohkaisee toimijoita puuttumaan tilanteisiin ja pyytämään apua ajoissa. Vaikeimmat ja vakavimmat tilanteet ohjataan eteenpäin muille toimijoille tai viranomaisille, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Alueellinen sovittelutoiminta linkittyy myös Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan perustamaan turvallisen toimintaympäristön -työryhmään ja hankkeessa tehdään yhteistyötä Olympiakomitean, Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry) ja Suomen Voimisteluliiton kanssa.

Vuoden 2025 aikana kehitetään yhteisiä toimintamalleja, dokumentointia ja prosesseja. Sovittelijat ovat saaneet koulutusta Olympiakomitealta vuonna 2024 ja he syventävät osaamistaan jatkokoulutuksin ja käytännön sovittelutyöllä. Koulutuksen kautta myös seurakehittäjät ovat saaneet työkaluja siihen, miten sovittelun keinoin voidaan ratkaista esimerkiksi väärinymmärryksiä, epäasiallista käytöstä tai urheilun parissa tapahtuvia ristiriitatilanteita.

“Käynnissä olevan hankkeen aikana alueiden sovittelijoiden kesken on lisätty osaamista muun muassa useilla yhteisillä palavereilla ja tapaamisilla sekä toisilta oppimisella. Lisäksi alueiden sovittelijoiden kesken on luotu yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt sovittelutoiminnan tasalaatuisuuden varmistamiseksi”, kertoo sovitteluhankkeen koordinaattori ja Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä Jouni Lehtimäki, joka on itse kokenut sovittelija.

Liikunnan aluejärjestöjen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, puolueetonta ja luottamuksellista. Sovittelu tarjoaa osapuolille mahdollisuuden kohdata toisensa, kuunnella ja pyrkiä sovintoon. Palvelua tarjotaan tilanteissa, joissa seuran sisäinen sovittelu ei ole johtanut tuloksiin. Alaikäisten tapauksissa tarvitaan myös huoltajien suostumus, joka tarkistetaan ennen prosessin käynnistämistä.

Tästä pääset HLU:n sovittelusivulle.
 

Lisätiedot: seurakehittäjä Tommi Lindroos, HLU p. 044 7748 880, tommi.lindroos@hlu.fi

Tapahtuman tavoitteena oli edistää aluejärjestöjen työn vaikuttavuutta, rakentaa yhteistä suuntaa eri kehittäjäryhmien kesken ja tiivistää entisestään yhteistyötä.

"Linjasimme aluejohdon kanssa aiemmin keväällä, että kirkastamme yhteistä suuntaa ja olemme sitä kautta valmiita ottamaan isompaa roolia koko kansan liikuttamisesta. Aluejärjestöjen ammattitaitoinen henkilöstö jalkautuu työssään kuntiin, seuroihin, varhaiskasvatukseen, oppilaitoksiin sekä työikäisten ja ikäihmisten pariin. Juuri sinne, jossa päivittäisen liikkeen ja liikunnan lisääminen tapahtuu”, sanoi Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Yhteisiä linjauksia ja omia syventäviä osuuksia

Ensimmäisenä päivänä ohjelma käynnistyi yhteisellä avauksella, jonka jälkeen ryhmät syventyivät omiin teemoihinsa. Terveysliikunnan kehittäjät työstivät liikuntaneuvonnan, työelämän ja ikäihmisten liikunnan painopisteitä. Seurakehittäjät keskittyivät muun muassa liikunta- ja urheiluseuroille suunnatun alueellisen sovittelutoiminnan prosessien kehittämiseen, ja lasten ja nuorten liikunnan kehittäjät saivat tuoreita eväitä toiminnalliseen opiskeluun, liikkuvaan varhaiskasvatukseen ja uuteen kampanjatyöhön.

Seuraavana päivänä keskeisessä roolissa ohjelmassa olivat liikunnan aluejärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) välisen tavoiteasiakirjan kirjaukset sekä OKM:n, aluehallintovirastojen, Liikkuvat-kokonaisuuden sekä aluejärjestöjen yhteinen tapaaminen. Tapaamisessa pureuduttiin liikuntaneuvonnan rakenteisiin ja kehittämiseen, käsiteltiin valtionhallinnon tulevia muutoksia avustuskäsittelyssä sekä kuultiin Suomi liikkeelle -ohjelman tilannekatsaus ja jatkotoimet.

“Pidämme hyvää yhteistyötä eri sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa tärkeänä. Näemme myös, että Liikunnan aluejärjestöillä on merkittävä rooli valtakunnallisena kumppanina liikkeen lisäämisessä ja liikunnan edistämisessä. Tuemme muun muassa Suomi liikkeelle -ohjelman ja Liikkuvat kokonaisuuksien tavoitteiden jalkautumisessa paikallistasolle toimimalla linkkinä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Tarjoamme verkostoja ja kontakteja alueellisiin toimijoihin ja sidosryhmiin sekä toteutamme tietysti itse toimintaa laajasti koko Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti”, toteaa aluekollegion puheenjohtaja Mai-Brit Salo.

Yhteisöllisyyttä, case-esimerkkejä ja konkretiaa

Ohjelmaan sisältyi kaikille yhteisiä osuuksia, mutta myös aluejohdon ja eri toimialojen omille työstöille ja kehittämistyölle oli varattu aikaa. Toimialat jakoivat onnistumisiaan ja haasteitaan case-esimerkkien kautta, ja työpajoissa rakennettiin konkreettisia jatkosteppejä tulevaan työhön.

Torstain päätösohjelmassa terveysliikunnan kehittäjät nostivat esiin erilaisuuden hyödyntämisen työyhteisöissä ja lasten ja nuorten puolella syvennyttiin vielä Move! -kokonaisuuden hyödyntämiseen toiminnallisen työpajan avulla.

Yhteisöllisyyttä ja jaettua suuntaa

Koulutuspäivät kokosivat yhteen eri puolilta Suomea alueiden operatiivisen johdon ja toimiala-asiantuntijat, joiden työ liikunnan edistämiseksi ulottuu varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin ja seuroista kuntiin. Yhteisten keskustelujen, työpajojen ja iltaohjelman lomassa rakennettiin paitsi osaamista myös yhteisöllisyyttä – yhdessä olemme enemmän.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallinnoiman Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen avulla luodaan ammattilaisille suunnattu verkkosivusto, josta varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen toimijat voivat hakea ideoita lasten liikuttamiseen. Sivustolle kootaan videoita, jotka sisältävät liikuntaleikkejä ja harjoitteita arjen aktiivisuuden lisäämiseksi eri toimintaympäristöissä.

Kasvattajat kaipaavat valmiita malleja ja konkreettisia ideoita fyysisen aktiivisuuden suositusten toteuttamiseen. Monille perinteisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen on haastavaa, joten hankkeessa tuotetaan helposti saavutettavia ideoita ja vinkkejä liikkeen lisäämiseen. Videoiden ideoinnista on vastannut hankkeen työryhmä, joka koostuu Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijoista.

 - Videoiden leikkivinkkejä voidaan hyödyntää arjen eri tilanteissa, joissa pienet liikuntahetket voivat lisätä lasten kokonaisaktiivisuutta merkittävästi. Leikkiohjevideoita yhdessä lasten kanssa katsomalla löydetään mieluisia uusia leikkejä, kertoo hankeen koordinaattori Virpi Koivula.

Sivuston hakukriteereissä huomioidaan eri ikäryhmät ja taitotasot, mikä auttaa löytämään sopivia liikuntaleikkivinkkejä.

 - Videot on kuvattu eri ympäristöissä, kuten liikuntasaleissa, pienissä sisätiloissa ja ulkotiloissa. Näin ne palvelevat mahdollisimman laajasti erilaisissa toimintaympäristössä toimivia ryhmiä. Verkkosivusto skaalautuu mobiililaitteille, mikä mahdollistaa materiaalin helpon käytön missä ja milloin tahansa. Verkkosivut julkaistaan alkusyksystä 2025, Koivula lisää. 

Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikkumista, joka koostuisi kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Yli tunnin istumisjaksoja tulee välttää ja lyhyempiäkin paikallaanoloja tauottaa lapselle mielekkäällä tavalla. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, UKK-instituutti).

- Viimeisimmän Piilo-tutkimuksen mukaan lapsilla on 29 minuuttia enemmän liikettä varhaiskasvatuspäivänä kuin vapaapäivänä. On hienoa, että varhaiskasvatuksessa huomioidaan lasten tarpeet liikkumiseen ja ymmärretään sen merkitys lapsen kokonaiskehitykselle. Tutkimusten mukaan liikkuva tai liikkumaton elämäntapa alkaa vakiintumaan jo kolmen vuoden iässä. Aikuisten malli ja liikkumisen mahdollistaminen nouseekin ensisijaisen tärkeään rooliin. On hienoa, että Suomi liikkeelle -ohjelmalla tuetaan liikkeen lisäämistä läpi elämänkulu ja olemmekin ilolla mukana rakentamassa liikkuvampaa yhteiskuntaa, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.

Sivustolle tuodaan hankeyhteistyönä myös Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankeen tuottamat Move!-vinkkipankki-videot, joista saa ideoita lisäharjoitteluun ennen 5.- ja 8.-luokalla järjestettäviä Move!-mittauksia.

Hanketta hallinnoi Suomen Liikunnan Alueet ry, ja mukana ovat kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä. Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2024–31.12.2025, ja sitä rahoittaa Suomi liikkeelle -ohjelma.

Lisätietoja: Suomen Liikunnan Alueet ry, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530 ja Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hankkeen koordinaattori Virpi Koivula, puh. 040 717 0792

*

Liikunnalliset vinkit videoiksi pienten lasten liikuttajille -hanketta rahoitetaan hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. www.suomiliikkeelle.fi

Liikuntaleikkikoulussa lapset liikkuvat ikäryhmittäin, jolloin parhaiten voidaan opetella oman ikäkauden keskeisiä liikkumisen taitoja. Pienimmät, 2–3-vuotiaat, liikkuvat Perheliikkarissa yhdessä aikuisen kanssa, 4–5-vuotiaat ja 6-vuotiaat liikkuvat omissa ryhmissään, joihin vanhemmat toivotaan välillä mukaan. Toiminnan keskeisinä periaatteina ovat lapsilähtöisyys, monipuolisuus, leikki ja yhdessä tekeminen.

-  Pienet lapset tarvitsevat monipuolista liikuntaa erilaisten taitojen kehittymiseen. Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutus tarjoaa kokonaisvaltaisen koulutuksen siitä, miten lapsen liikkuminen kehittyy kussakin ikävaiheessa ja millaisia asioita kulloinkin tulee opetella, tiivistää koulutuksen sisällön Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kouluttaja Ursula Haapanen, joka on kouluttanut  Liikuntaleikkikoulun ohjaajia jo vuodesta 1997.

- Liikkari on erinomainen kokonaisuus ja tarjoaa vankan pohjan ymmärtää, miksi liikunta on lapselle niin tärkeää. Mielestäni jokaisen lapsia liikuttavan pitäisi käydä Liikkari, Haapanen jatkaa.

Liikuntaleikkikoulu oli alkujaan konsepti urheiluseuroille, alle kouluikäisten lasten monipuoliseen liikuttamiseen ja motoristen taitojen kehittämiseen. Vuosien aikana koulutuksiin on osallistunut ohjaajia myös muista järjestöistä esim. MLL:stä sekä varhaiskasvattajia. Liikuntaleikkikoulu soveltuu hyvin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osaksi varhaiskasvatuksen omaa liikuntasuunnitelmaa sekä Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttamista.

Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta järjestetään koko Suomessa

Vuonna 2005 Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen toteutus siirtyi silloiselta Nuorelta Suomelta Liikunnan aluejärjestöille. Aluejärjestöjen vahvuus oli ja on edelleen, koko maan kattava toiminta sekä laajat verkosto.

Vuosikymmenten kuluessa on järjestetty satoja koulutuksia ja yhä edelleen Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutusta on mahdollista saada kaikkialla Suomessa.

Nykyisin Liikuntaleikkikoulun hallinnointi kuuluu Suomen Olympiakomitealle. Se vastaa myös koulutusmateriaalista, jota on päivitetty vuosien varrella huomioiden mm. uusimmat varhaisvuosien liikuntasuositukset sekä ajan tarpeita.

Monipuolinen koulutus ja loistava materiaali

Liikuntaleikkikoulu on erinomainen konsepti käynnistää ja toteuttaa toimintaa tai lisätä omaa osaamista pienten lasten liikuttamiseen ja lasten motoristen taitojen kehittämiseen. Koulutuksen tiedot ja taidot sopivat kaikille pieniä lapsia liikuttaville ja vuonna 2018 tehdyn uudistuksen myötä myös perheliikunnan ohjaajille.

Kahden päivän koulutuskokonaisuus sisältävät teoriaa lasten motoristen taitojen kehityksestä, liikuntakasvatuksesta sekä oppimisesta ja ohjaamisesta. Teorian ohessa koulutuspäivien aikana harjoitellaan oppeja myös käytännössä.

 Monipuolisen koulutuksen käyneet ohjaajat saavat käyttöönsä kansiollisen valmiita tuntimalleja, joiden avulla voi toteuttaa suunnitelmallista ja monipuolista toimintaa. Mallit auttavat toteuttamaan lasten erilaisia liikunnallisia ja ikäluokalle juuri sopivia taitoja. Kansio sisältää kymmeniä valmiita tuntimalleja kullekin ikäryhmälle. Niiden avulla pystyy luomaan valmiin kausisuunnitelman usealle vuodelle.

- Näen Liikuntaleikkikoulun erinomaisena tuotteena esimerkiksi yleiseuroille edistää lasten monipuolisen liikkumisen taitoja. Hyvänä apuna toimivat valmiit tuntimallit. Liikkarin jälkeen lapsi voi jatkaa liikuntaharrastusta itselleen mieluisen lajin parissa, avaa Haapanen näkemystään.

- Monipuolinen liikunta lapsuudessa tarjoaa hyvän pohjan jatkaa lajitoimintaa, hän tarkentaa Liikkarin merkitystä.

”Kannatti uhrata yksi viikonloppu”

Kaksipäiväinen tiivis koulutuskokonaisuus saa vuosi vuoden jälkeen hyvää palautetta. Osallistujat kertovat saavansa siitä runsaasti energiaa, innostusta ja vinkkejä lähteä toimimaan käytännössä. He myös kertovat saavansa uutta intoa ja uusia oivalluksia omaan työhön sekä paljon tietoa ja apua käytäntöön. Erityisen kiitoksen saa kansio, jonka sisältöä kuvataan huikeaksi. Koulutuspalautteistakin löytyy kommentti ”Suosittelen koulutusta kaikille lasten kanssa työskenteleville”.

-  Liikkari on elänyt jo 30 vuotta. Nyt koulutuksessa on sellaisia henkilöitä, jotka ovat itse lapsena käyneet Liikuntaleikkikoulun. Rohkaisen seuroja ja yhdistyksiä järjestämään sitä jatkossakin. Liikkari on hitsin hyvä tuote, kannustaa Haapanen.

Teksti Sonja Kössi-Jormanainen

Liikunnan aluejärjestöt toimivat koko Suomessa yli laji- ja kuntarajojen. Perustehtävänä on päivittäisen liikkeen lisääminen, elinvoimainen seuratoiminta sekä kuntakumppanuus. Vaikuttamistyöllä aluejärjestöt edistävät liikunnan edellytyksiä.

Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksia avoimina ja/tai tilauskoulutuksina. Koulutustiedustelut lasten ja nuorten liikunnan asiantuntija Suvi Vuorela, p. 040 7108 451, suvi.vuorela@hlu.fi

HLU järjestää seuraavan Liikuntaleikkikoulun ohjaajakoulutuksen
la–su 6.–7.9.2025 Tampereella
Tutustu täällä tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen 2024 keskeiset tulokset:

Liikkumisaktiivisuus (liikemittaritieto)

• Liikkumissuosituksen saavutti parhaiten 7-vuotiaat pojat (63 %) ja huonoimmin lukioikäiset tytöt ja pojat (5 %).”

• Lapset ja nuoret viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä.

• Aktiivisin ryhmä oli 7-vuotiaat pojat, jotka liikkuivat reippaasti tai rasittavasti noin 17 % valveillaoloajastaan. Reippaasti tai rasittavasti liikkuivat vähiten lukiolaistyöt: 6 % valveillaoloajastaan.

• Yläkouluikäiset ja lukiolaiset liikkuivat tuhansia askeleita vähemmän ja kerryttivät keskeytymätöntä istumisaikaa useita tunteja enemmän päivässä kuin alakouluikäiset.

Liikkumisen esteet (kyselytieto)

• Lasten ja nuorten kokemat liikuntaharrastuksen esteet olivat yleisimmin ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute sekä liikunnan kalleus.

• Henkilökohtaisista esteistä yleisimmät olivat ajan puute, muiden harrastusten viemä aika sekä se, ettei viitsitä lähteä liikkumaan.

• Tytöt ja nuoret naiset raportoivat esteitä poikia ja miehiä yleisemmin.

Urheiluseuratoimintaan osallistuminen (kyselytieto)

• Urheiluseuratoimintaan osallistuneiden osuudet olivat suurempia kuin edellisissä LIITU-tutkimuksissa. Koronapandemiaa edeltävä taso on lähes saavutettu.

• Varhainen yhteen lajiin keskittyminen ja toisaalta keskimäärin 11-vuotiaana alkava seuratoiminnan lopettaminen haastavat lasten ja nuorten liikuntaa sekä seuratoimintaa.

• Pojat jatkavat seuratoiminnassa tyttöjä pidempään. Tytöt osallistuvat poikia yleisemmin yksityisten toimijoiden liikuntapalveluihin.
   

Eriarvoisuus ja yhdenvertaisuus (kyselytieto)

• Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat ja osallistuvat vähemmän urheiluseuratoimintaan, raportoivat enemmän liikuntaharrastuksen aloittamisen esteitä, saivat vähemmän liikunnallista tukea perheeltä ja kavereilta sekä pelasivat enemmän digipelejä kuin ikätoverit, joilla ei ole toimintarajoitteita.

• Liikkuminen oli selvästi yleisempää lapsilla ja nuorilla, joiden perhe kuului korkeampaan sosioekonomiseen asemaan.

• Yläkoulu- ja lukioikäisten osalta kaupunkilaiset liikkuivat enemmän kuin maaseudulla asuvat. Urheiluseuratoimintaan osallistuminen oli yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla. Maaseudulla asuvat kokivat enemmän liikkumisen esteitä.

• Vähän liikkuvia oli ulkomaalaistaustaisissa huomattavasti enemmän kuin suomalaistaustaisissa.

Lisää liikettä lasten ja nuorten arkeen

LIITU-tutkijoiden mukaan viime vuosien tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisen edistämistoimia tulisi lisätä erityisesti yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen. Lisääntynyt liikunnan harrastamisen ei riitä korvaamaan vähentynyttä arkiliikkumista. Arjen aktiivisuutta tulisi lisätä aiempaa kohdennetummilla toimenpiteillä.

”Tällä hallituskaudella käynnistyneillä liikkumisen edistämistoimilla edistetään liikkuvan arjen valintoja muun muassa Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteillä. Kannustamme esimerkiksi kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi, vahvistamme päiväkoti- ja koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamista sekä kehitämme liikuntaneuvontaa ja liikkumiseen kannustavia tukitoimia perusopetusikäisille”, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

LIITU-tutkimuksen 2024 toteutus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus tuottaa kansallista seurantatietoa perusopetusikäisten lasten ja nuorten sekä toisella asteella opiskelevien nuorten aikuisten (7–20-vuotiaat) liikkumisesta, liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä, paikallaanolosta ja unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista.

LIITU-tutkimuksessa 2024 käsitellään lisäksi seuraavia teemoja: liikkumisympäristöt, liikunnan esteet, koululiikunta ja -matkat, seuraharrastaminen, digipelaaminen, suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä, toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen sekä yhdenvertaisuus ja eriarvoisuus liikunnassa.

LIITU-tutkimus 2024 toteutettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti sekä perusopetuksen että toiseen asteen oppilaille. Tutkimuksen kyselyyn vastasi yhteensä 21 619 lasta ja nuorta. Liikemittariaineisto koostuu 2 871 osallistujan liikemittarimittauksista. Toisen asteen opiskelijoiden osalta raportoidaan vain lukiolaisten tulokset, koska ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden osalta aineisto ei ole edustava.

LIITU-tutkimuksen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoa LIITU-tutkimuksen 2024 tuloksista:

• Professori Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto (tutkimuksen toteutus, kyselytutkimus)
  puhelin: 050 593 7733 tai sähköposti: sami.p.kokko@jyu.fi

• Johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti (liikemittaukset)
  puhelin: 040 505 9157 tai sähköposti: tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi

• Senioritutkija, ryhmänjohtaja, Carola Ray, Folkhälsanin tutkimuskeskus (ruotsinkieliset tulokset)
  puhelin: 050 370 5193 tai sähköposti: carola.ray@folkhalsan.fi

Lähde: Valtion liikuntaneuvoston tiedote 7.5.

-------------------------------------

LIITU-tutkimus nostaa esiin liikkumisen haasteet - Tutkimustieto liikkumisesta ohjaa Liikunnan aluejärjestöjen konkreettisia toimia

Tuoreen LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikkumisen määrä Suomessa ei ole juurikaan muuttunut, mutta liikkumisen eriarvoisuus on kasvanut. Tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa 7–20-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta, paikallaanolosta, unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista ja kokemuksista. Huolestuttavaa on, että vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa päivittäisen liikkumissuosituksen, ja suunta heikkenee iän myötä erityisesti toisella asteella.

Peruskouluikäisillä liikkumissuosituksen mukaan liikkuvien osuuksissa ei ole juuri tapahtunut muutosta aiempiin tutkimusvuosiin verrattuna, mutta lukiolaisilla tilanne on hieman parantunut vuoteen 2020 verrattuna. Pojat liikkuvat yleisemmin suosituksen mukaisesti kuin tytöt, ja pojille kertyy myös rasittavaa liikkumista useammin – vähintään kolmena päivänä viikossa. Samanlainen ero havaitaan myös lukiolaisten keskuudessa.

Liikunnan aluejärjestöt ovat keskeisiä toimijoita valtakunnallisen Lisää liikettä -hankkeen myötä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisessä yhteistyössä koulujen, kuntien ja muiden sidosryhmiensä kanssa.

Lisää liikettä -hankkeessa rakennetaan ratkaisuja lasten ja nuorten arkeen yhdessä kuntien, varhaiskasvatuksen, koulujen, toisen asteen oppilaitosten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on vahvistaa liikunnallista toimintakulttuuria siellä, missä lapset ja nuoret päivittäin ovat.

Toiminta sisältää konkreettisia toimenpiteitä, kuten työkaluja kasvatus- ja opetushenkilöstön tueksi, koulutusta esimerkiksi välituntiliikunnan ja oppituntien tauottamisen edistämiseksi sekä alueellisia verkostoja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja vertaistukeen.

Mikäli sinun olisi tarve poiketa toimistolla, ole yhteydessä etukäteen.

KEVÄTKOKOUSKUTSU

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään
tiistaina 13.5.2025 klo 18.00 Kauppi Sports Centerillä

3. krs (HLU:n toimisto), os. Kuntokatu 17, Tampere

Kahvitus ja valtakirjojen tarkastus klo 17.15 alkaen.

Esityslista ja valtakirja liitteenä

Tervetuloa!

Tampereella 25.4.2025

HÄMEEN LIIKUNTA JA URHEILU RY

Jarmo Nikupeteri                                      Timo Korsumäki

puheenjohtaja                                           aluejohtaja

Liitteet:           kokouksen esityslista, vuosikertomus 2024, valtakirjalomake

Jakelu:           jäsenjärjestöt, -yhteisöt ja -seurat

Seuratukea pyritään jakamaan vuosittain mahdollisimman monelle eri seuralle. Myöntöjä harkitessa kiinnitetään jonkin verran huomiota myös siihen, miten hakija on saanut valtionavustusta edellisinä vuosina ja kuinka paljon yhteensä eri vuosina. Tänä vuonna hakemuksia tuli aiempaa vähemmän, joten tätä tarkastelua voitiin hieman keventää. Mukana on yhteensä 81 myöntöä seuroille, joille ei aikaisemmin ole myönnetty avustusta.

Hankkeiden keskinäisessä arvioinnissa on pyritty suosimaan seurojen yhteishankkeita, jotta avustuksen piiriin pääsee useampi seura. Yhteishankkeiden määrä nousi nyt hieman sen oltua kolme edellistä vuotta laskussa. 

- On hienoa, että kaikkiaan 234 hankkeessa pyritään edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Työ liikunnan drop outin vähentämiseksi jatkuu myös. Olen lisäksi iloinen siitä, että monikulttuurisen toiminnan edistäminen on kasvussa: 103 hanketta sisältää monikulttuurisen toiminnan kehittämistä, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

Seuratuen tavoitteena on edistää matalan harrastuskynnyksen toimintaa lasten ja nuorten liikunnassa, lisätä toimintaan monipuolisuutta, kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa sekä kokeilla innovatiivisia toimintamalleja. Seuratuen tavoitteena on myös lisätä toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä.

Kaikille hakijoille toimitetaan päätös parin viikon kuluessa. Asiointipalvelun kautta hakeneille päätös toimitetaan asiointipalveluun.

• Myönnetyt seuratukiavustukset 2025

Lisätietoja: opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virta, p. 0295 330 377

Lähde: OKM-tiedote 9.4.2025

Lisää liikettä -hankkeessa kohdattiin helmikuussa päättyneellä, vuoden mittaisella hankekaudella yhteensä noin 30 prosenttia enemmän perheitä, kuntien liikuntavastaavia, opettajia, varhaiskasvattajia ja muita lasten ja nuorten liikuttajia kuin edellisellä hankekaudella. Yli 3500 tilaisuudessa saavutettiin noin 170 000 liikkujaa ja liikuttajaa.   

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toiselle asteelle sekä harrastusmahdollisuuksien edistämistä perusasteella on Liikunnan aluejärjestöjen yhteinen valtakunnallinen hanke. Kehittämistyön tavoitteena on edistää alue- ja kuntatasolla valtakunnallista Liikkuvat -kokonaisuutta, verkottaa kunnan eri hallintokuntia sekä muita toimijoita yhteen liikkumisen edistämiseksi. Liikunnan aluejärjestöt lisäävät eri toimijoiden osaamista liikkuvamman elämäntavan kehittämistyössä.

Kehittämistilaisuudet kiinnostivat

Alueiden järjestämiin yli kahteen tuhanteen verkosto- ja kehittämistilaisuuteen osallistui viime hankekaudella liki 27 000 liikuttajaa, missä kasvua oli edellisestä kaudesta yli 70 prosenttia. Hankepäällikkö Kirsi Martinmäki pitää tätä erityisen merkityksellisenä, sillä osallistujat, kuten varhaiskasvattajat, opettajat, rehtorit ja kuntien työntekijät, ovat avainasemassa lasten ja nuorten liikkumisessa.

- Jokainen osallistuja kohtaa työssään satoja lapsia ja nuoria tai vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin. Tilaisuuksissa he pääsevät jakamaan kokemuksia ja käytäntöjä toistensa kanssa, ja alueiden lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijat voivat tarjota heille työkaluja liikkumisen lisäämiseen.

Vuoden onnistumisiin Martinmäki laskee myös varhaiskasvatuksessa jo vankan jalansijan saaneen Jekku-jänön seikkailuviikon. Yhteensä Jekku-jänön mukana seikkaili 1200 päiväkodissa noin 73 000 lasta. Jekku-jänön pomput -biisin tahdissa tanssitaan nyt myös kodeissa Spotifyn välityksellä. Jekku-jänö oli myös mukana YLEn Leikitään Pikku-Kakkosta -kesäkiertueella, joka järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla.

Ihmisiän mittainen sijoitus

Hanketta hallinoivan Hämeen liikunta ja urheilu ry:n aluejohtaja Timo Korsumäen mielestä hyvät luvut ovat sekä osoitus 15 aluejärjestön ja kumppaneiden pitkäjänteisestä työstä koko Suomessa, kuin myös siitä, että lasten ja nuorten liikkumisen lisäämisestä ollaan monella taholla kiinnostuneita.

Tällä hetkellä Korsumäki näkee lasten liikuntakentässä vahvaa polarisoitumista; toiset lapset liikkuvat harrastuksissa tavoitteellisesti useita kertoja viikossa, toisia on vaikeaa innostaa liikkumaan lainkaan. Hän pohtii, miten seuroja voitaisiin kehittää niin, että ne tarjoaisivat kaikkia lapsia kiinnostavia harrastusmahdollisuuksia. 

- Hämeen alueella tiedän vain yhden seuran, joka ilmoittaa, ettei se järjestä lainkaan kilpatoimintaa. Siellä harrastajamäärät ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Kysyntää harrastusryhmille siis olisi, aluejohtaja vinkkaa.

Hankkeessa tehty pitkäjänteinen työ kantaa Korsumäen mukaan kauas, ihmisiän ajan.  

- Kun lapsi oppii liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi, maksaa investoitu euro itsensä moninkertaisena takaisin koko elinkaaren ajan - niin ihmiselle itselleen kuin yhteiskunnalle, Korsumäki muistuttaa.

Lisää liikettä -hanke

·  Lisää liikettä -hanketta toteuttaa valtakunnallisesti 15 Liikunnan aluejärjestöä.

·  Hanketta hallinnoi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

·  Hankkeeseen saatiin viime kaudella tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä 650 000 euroa.

·  12 kuukauden mittainen hankekausi päättyi 28.2.2025.

·  Hanke jatkuu myös kaudella 2025–2026.  

 
Teksti Maija Arosuo

Suomen Liikunnan Alueet ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen puheenjohtajisto sekä johtavat toimihenkilöt kokoontuivat yhteen aluejohdon neuvottelupäiville Seinäjoelle 14.–15.3.2025 päättämään yhteisen tekemisen tulevista linjauksista. Eteenpäin katsovien ja hyvässä hengessä käytyjen keskustelujen tuloksena selkeytettiin Suomen Liikunnan Alueet ry:n roolia. Suomen Liikunnan Alueet ry toimii jatkossa aluejärjestöjen yhteisen tekemisen ja vaikuttamisen keulakuvana sekä tukee aluejärjestöjä alueellisessa vaikuttamistyössä.

Neuvottelupäivillä päätettiin, että olemme valmiita kasvattamaan rooliamme liikkeen ja liikunnan edistäjänä, ja määrittelemme opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn tavoiteasiakirjan pohjalta konkreettisesti ne toimenpiteet, joilla pystymme vastaamaan tähän haasteeseen.

Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen korosti yhteisen tekemisen kirkastamista: ”Liikunnan aluejärjestöt tekevät paikallista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden paikallistoimijoiden kanssa liikkeen ja liikunnan edistämiseksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen tukemiseksi. Meidän täytyy saada kirkastettua tämä rooli myös valtakunnallisesti.”

Lisäksi päätettiin yhteisten toimintatapojen sekä palvelujen uudenlaisesta kehittämisestä, jotta pystytään toimimaan laadukkaasti kaikkialla Suomessa – myös jatkossa. Keskeisten sidosryhmien kanssa tullaan käymään keskusteluja konkreettisista yhteistyömuodoista. Keskusteluissa todettiin kuntien ja hyvinvointialueiden olevan merkittäviä kumppaneita liikunnan aluejärjestöille seurajäsenpohjan rinnalla.

Aluejohdon neuvottelupäivillä kiitettiin Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n pitkäaikaista aluejohtajaa Aino-Maija Sireniä, joka on toiminut aluejohtajien yhteistyöelimen, aluekollegion, puheenjohtajana. Aluekollegion uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Mai-Brit Salo.

Viikon kunniaksi Hämeen Liikunta ja Urheilu ja Lempäälän kunta järjestivät yhteistyössä Kunnon Mummola -tapahtuman Lempäälä-areenalla. Tapahtuma houkutteli paikalle suuren joukon aktiivisia senioreita, jotka pääsivät testaamaan kuntoaan, hakemaan asiantuntijaneuvoja ja viettämään virkistävän päivän hyvässä seurassa.

Aamupäivä lähti käyntiin Lempäälän liikunnanohjaajan lämmittely jumpalla. Sen jälkeen osallistujat pääsivät sukeltamaan erilaisiin kuntotesteihin ja kiertämään tapahtumapisteitä. Tapahtumassa mukana olleet Diabetesliitto jakoi arvokasta tietoa diabeteksen ehkäisystä ja terveellisistä elämäntavoista, kun taas Nääsville ry valotti hyvinvoinnin tukemisen mahdollisuuksia muun muassa proteiinitestin avulla. Pirhan edustajat esittelivät Lempäälän Lähitorin toimintaa – matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa kaikenikäisille.  

Lempäälän kunnan ja Hämeen Liikunta ja Urheilun pisteillä kävi myös vilkas kuhina. Onnenpyörä pyöri ahkerasti, ja palkinnoksi sai mukaansa muun muassa lahjakortteja kunnan järjestämille liikuntatunneille ja HLU:n sukkia sekä kestäviä kangaskasseja. Lisäksi osallistujat saivat arvokkaita vinkkejä aktiivisen elämäntavan tueksi. Tapahtuman lomassa osallistujat pääsivät myös nauttimaan kahvista ja tuoreista pullista areenan kahvilassa. Pieni herkutteluhetki tarjosi mahdollisuuden hengähtää, vaihtaa kuulumisia ja kerätä voimia päivän muihin askareisiin.

Vinkkejä omaan hyvinvointiin ja testejä 

Päivän aikana kuultiin HLU:n mielenkiintoisia tietoiskuja muun muassa unen merkityksestä, ravitsemuksesta ja liiallisen paikallaanolon vaikutuksista. Liiallinen istuminen ja liikkumattomuus voivat heikentää ikäihmisten lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta, mikä puolestaan lisää sairauksien ja loukkaantumisten riskiä, mutta onneksi pienetkin muutokset arjessa voivat tuoda suuria hyötyjä.

Osallistujilla oli mahdollisuus testata omaa kuntoaan monipuolisilla kuntotesteillä, joissa mitattiin: puristusvoimaa, kestävyyskuntoa 6min ja 4 metrin kävelytestillä, voimantuottoa tuolilta ylös nousemalla, hartioiden liikkuvuutta ja kehon koostumusta InBody-mittauksella.

Tapahtumassa riitti vilskettä ja iloista tekemisen meininkiä. Tapahtuman lopussa osallistujat pääsivät näkemään senioritanssijoiden esitystä, joka loi hyvän lopetuksen tapahtumalle. Päivä tarjosi mukavaa yhdessäoloa, hyödyllistä tietoa ja innostusta liikunnalliseen elämäntapaan. Osallistujilta saatu hyvä palaute sai järjestäjät miettimään pitäisikö tapahtumasta tehdä jokavuotinen. Osallistujat kertoivat saaneensa arvokasta tietoa omasta kunnostaan, mikä innosti monia jatkamaan liikunnallista elämäntapaa tai parantamaan niitä. Tunnelma oli lämminhenkinen, iloinen ja moni nautti mahdollisuudesta seurustella tuttujen kanssa sekä vaihtaa kuulumisia muiden osallistujien kanssa.

Säännöllinen liikkuminen ei ole vain fyysisen kunnon ylläpitämistä, vaan se tuo myös iloa, sosiaalisia kontakteja ja mielen virkeyttä. Kunnon Mummola osoitti jälleen, että liikkuminen kuuluu kaikille ja se voi olla hauskaa yhdessä tekemistä.

Teksti Salla Kollanen ja kuvat Inga Ärnfors, HLU.

Joka vuosi heti valtakunnallisen Urheilugaalan jälkeen tammi-helmikuun aikana järjestetään ympäri Suomen 15 maakunnallista Urheilugaaalaa Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämessä ja Pohjanmaalla. Maakunnallisten Urheilugaalojen järjestelyistä vastaavat liikunnan aluejärjestöt: Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Kainuun Liikunta ry, Keski-Pohjanmaan Liikunta ry, Keski-Suomen Liikunta ry, Kymenlaakson Liikunta ry, Lapin Liikunta ry, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, Pohjois-Savon Liikunta ry sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

Maakuntien Urheilugaaloissa juhlistetaan menneen vuoden menestyneitä maakunnan omia urheilijoita, kuntien liikuntatekoja, valmentajien panosta ja tukijoukkojen merkitystä sekä muistellaan kuluneen urheiluvuoden sykähdyttävimpiä hetkiä. Maakuntagaalojen tavoitteena on antaa tunnustusta huipulla oleville ja sinne tähtääville paikallisille urheilijoille sekä liikunnan ja urheilun taustavoimille. Jokaisella alueella jaetaan myös vuoden Elämänurapalkinto ja Veikkauksen UNO-palkinto, joilla halutaan kiittää urheilun mahdollistajia aina ruohonjuuritasolta lähtien.

Yhteensä 15 maakunnallista Urheilugaalaa kerää vuosittain yhteensä tuhansia urheilun ja liikunnan ystäviä juhlistamaan sekä paikallisesti että kansainvälisesti merkittäviä urheilusaavutuksia, ja gaaloissa palkitaan yhteensä satoja urheilijoita sekä taustavaikuttajia olympiaurheilijoista seuratyöntekijöihin. Varsinais-Suomen Urheilugaala on maan toiseksi suurin urheilua juhlistava tilaisuus heti valtakunnallisen Urheilugaalan jälkeen. Tänä vuonna paikallinen gaala houkutteli lauantai-illaksi Turun Logomoon hieman vajaat 800 juhlijaa. Lapissa taas gaalapaikka vaihtuu vuosittain, sillä maakunnassa on tärkeää viedä gaala eri puolille Lappia. Lapin Urheilugaalassa juhlavieraiden määrä on vaihdellut kahdeksan vuoden aikana 150–450 vieraan välillä.

Hämeen Urheilugaalaa vietettiin Tampereella 31.1.2025
Enemmän Hämeen gaalasta voit lukea täältä.

Elämänurapalkinto myönnetään ansioituneesta ja pitkäaikaisesta toiminnasta urheilun ja liikuntakulttuurin eteen

Tammikuun lopussa Jyväskylässä juhlittiin Keski-Suomen Urheilugaalaa, jossa elämänurapalkinto myönnettiin liikunnan moniosaaja Erkki Tervolle, joka on tehnyt pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä urheiluseurojen olosuhdeosaamisen kehittämiseen. Erkki on innovatiivinen oman osaamisensa kehittäjä, jonka voimistelutelinekeksintöjä arvostetaan myös kansainvälisesti. Eläkkeellä olevan telinevoimistelun lehtori Erkki Tervon elämäntyötä on nuoresta saakka ohjannut tärkeä periaate: jokaisella on oikeus onnistua liikunnassa. 

Tervo opiskeli luokanopettajaksi 1960-luvulla Kemijärvellä. Opintoihin kuului muun muassa opetusta kehitysvammaisten hoitolaitoksessa. Nuori opiskelija pettyi huomatessaan, ettei osannut ohjata oppilaita liikuntatunnilla. Hän alkoi miettimään ratkaisuja niin, että liikunta olisi kaikille mahdollista. 1970-luvun alussa Erkki kouluttautui liikunnanopettajaksi ja sai Jyväskylän yliopistosta liikunnan lehtorin paikan. Hän tutustui ergonomiseen ajatteluun, jossa laitteet muutetaan liikkujille sopiviksi ja teki sen, mitä moni piti mahdottomana. Hän sai erityislapset nousemaan voimistelutelineille. 

Vuosikymmenten kehittelytyön tuloksena on syntynyt liuta telineitä ja patjoja, jotka sopivat kaikenlaisille liikkujille. Kun käyttäjä voi keskittyä laitteen sijaan liikkeeseen, hän pystyy kehittämään taitojaan. Lisäksi Tervo on ollut perustamassa kahta voimisteluseuraa: vuonna 1982 perustettua Keurusjumppaa ja vuonna 1979 perustettua Jyväskylän Voimistelijoita. Keurusjumpan sali on vahva työnäyte sisukkuudesta. Kun Keuruulle lähdettiin rakentamaan jumppasalia, kaupungin ehdot olivat, että pitää pysyä omalla tontilla, saada rakennuslupa, ja että kaupunki ei lystiä maksa. Niinpä seura otti pankkilainan, rakensi hallin ja pyörittää sitä nyt niin tehokkaasti, että jokainen neliö on kovassa käytössä. 

Erkki Tervo on tehnyt mittavan uran niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hän on ollut merkittävä vaikuttaja opiskelijaurheilun kansainvälisessä järjestössä FISUssa sekä kotimaisessa Opiskelijoiden Liikuntaliitossa. Erkki Tervon työ vaikuttajana ja osaajana ei ole rajoittunut ainoastaan telinevoimisteluun, tästä muutamina esimerkkeinä opiskelijajudon maailmanmestaruuskilpailujen johtaminen sekä Talviuniversiadien jääkiekon direktoraatin puheenjohtajuus. Erkki Tervo toimi myös opiskelijasuunnistuksen MM-kisojen johdossa, kun ne järjestettiin Jyväskylässä. 

Helmikuun puolivälissä Seinäjoella järjestetyssä Keski-Pohjanmaan Urheilugaalassa elämäntyöpalkinto ojennettiin Antti Ristimäelle, joka on toiminut Nurmon Jymyn taustajoukoissa erilaisissa luottamustehtävissä yhteensä yli 50 vuotta muun muassa seuran puheenjohtajana. Tämän lisäksi hän on ollut SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin johtokunnassa, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n hallituksessa ja Suomen Kuntourheiluliiton hallituksessa. Puheenjohtajuuksia on kertynyt myös Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Leipätyönsä hän teki opettajana ja toimi koulun rehtorina vuodesta 1974 alkaen aina eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1999 saakka.

Ristimäki joutui pari viikkoa ennen gaalaa sairaalaan, mutta sinnikkäänä miehenä hän anoi lääkäriltä iltavapaata gaalan ajaksi. Lääkärin myönnettyä ”iltaloman”, elämäntyöpalkinnonsaajalle järjestettiin kyyti sairaalasta juhlapaikalle ja illan päätteeksi takaisin sairaalaan. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten suomalaisessa urheiluyhteisössä tuetaan toisia ja tehdään tärkeistä hetkistä mieleenpainuvia ja ikimuistoista. Näitä arvokkaita hetkiä on suuri kunnia juhlia joka vuosi Urheilugaalassa.

Teksti Anni Heikkinen.

Koulu PT:n rooli ei ole vain jumpparyhmien järjestäminen. Nuoret lähtivät mukaan ”koska Jenitan kanssa voi puhua”.

Hervannan nuorisotilan aulassa istuvat 17-vuotiaat Yasmeen ja Arezu, sekä 13-vuotias Amelie. Tampereen liikuntaneuvoja ja motivaattori Jenita Savinainen on pyytänyt heitä mukaan haastatteluun. Ja he tulevat.

Vähän ajan päästä paikalle saapuvat myös Hadia, 17, ja Tua 16. Hekin haluavat olla mukana haastattelussa, ”koska Jenita”.

Tytöt ovat mukana Liikunnan aluejärjestöjen tukemassa Liikkuva koulu PT -toimintamallissa. Tampereella nimi on liikuntamotivaattori, mutta idea sama: nuoria kannustetaan henkilökohtaisesti löytämään oma tapa liikkua.

Koulu PT, eli personal trainer, toimii peruskoulussa ensisijaisesti oppilaiden kuntovalmentajana, liikuntakaverina ja ryhmäohjaajana. Hän opastaa nuoria vahvistamaan liikuntataitoja ja lisäämään liikunta-aktiivisuutta sekä kannustaa ja ohjaa elintapojen muutoksessa.

”Hyvä fiilis”

Syyt lähteä toimintaan mukaan vaihtelevat. Yksi haluaa oppia uimaan ryhmässä, jossa on vain tyttöjä. Toinen haluaa uuden liikuntaharrastuksen, koska vanha ei kiinnosta tai rajat seurassa harrastamiseen tulevat vastaan. Kolmas haluaa parantaa ryhtiä.

Liikuntamotivaattorina Jenita ohjaa nuoria erilaisiin kaupungin harrastusryhmiin ja tapahtumiin. Suosittuja ovat uinnin lisäksi olleet muun muassa dance fit, kuntosali ja rvp-jumppa.

- Näillä tunneilla on hyvä fiilis ja erilaista kuin koululiikunnassa, jossa kaikki katsoo, mitä sä teet. Täällä ei ketään pakoteta mukaan, Arezu pohtii.

Ryhmäliikunnan lisäksi nuoret ovat voineet osallistua erilaisiin liikunta- ja lastentapahtumiin vapaaehtoistoimijoina. Tärkeää monelle onkin saada hengata joukossa mukana.

- Tää ei oo mulle enää vain liikunnan harrastamista, vaan sellaista kivaa vapaa-ajan täyttämistä, josta tulee hyvä mieli. Tällä on merkittävä rooli mun elämässä, miettii Yasmeen, jonka lempipuuhaa on esiintyä eläinhahmona lastentapahtumissa.

”Tajuaa mun huumoria”

Mikä tekee reisi-vatsa-peppu-jumpasta sitten yhtäkkiä kiinnostavaa nuorista, jotka eivät välttämättä ennen ole halunneet harrastaa liikuntaa lainkaan?

Arezu toteaa lyhyesti, että ”Jenita on päähenkilö”. Hän ei avaa, mitä se tarkoittaa, mutta ryhmän keskustelusta rooli käy ilmi. Jenita vetää takaisin mukaan, jos joku ei jaksa. 27-vuotias motivaattori kuuntelee, ymmärtää ja on nuorten mielestä yksi heistä. Hadiasta hän muistuttaa hänen omaa isosiskoaan.

- Jenitalle mä voin ilman pelkoa puhua, vaikka mun kaveridraamoja.

Yasmeen pukee sanoiksi varmasti monen ryhmäläisen tunteet.

- Jenita tajuaa mun huumoria ja voidaan jutella kaikesta, ei niin kuin ohjaajan kanssa – koulusta, henkilökohtaisista asioista, elämästä…

Ryhmässä moni on löytänyt liikuntaharrastuksen, mutta myös uusia puolia itsestään. Amelien käsitys ujoudestaan muuttui tanssiesityksen kautta. Yasmeen löysi kilpailullisen minänsä. Arezu tietää nyt, millaisessa seurassa parhaiten viihtyy.

Liikunnan aluejärjestöiltä tukea

Jenitaa ei haittaa, vaikka työ ja vapaa-aika menevät joskus sekaisin. Tapaamisten välillä keskustelu nuorten kanssa jatkuu somessakin. Mistä kaikki tuo voima lähtee?

- Tärkeintä on, että olen oma itseni, muuten en varmaan saisi nuoria mukaan. Elämä ei ole niin vakava paikka.

Eväitä liikuntamotivaattorina toimimiseen Jenita ammentaa Liikunnan aluejärjestöjen järjestämistä PT-verkostotapaamisista, joissa samaa työtä tekevät voivat vaihtaa ajatuksia, saavat käytännön vinkkejä ja oppivat toisiltaan.

- On ollut mielenkiintoista jakaa ajatuksia nuorten ilmiöistä ympäri Suomea, hän toteaa.

Aluetapaamisten koulutuksellisia teemoja ovat viimeksi olleet nuorten mielialaongelmat ja kehosuhteen tukeminen.

Maaliskuussa valtakunnallisessa Move! – Polku hyvinvointiin koulun arjessa -webinaarissa tullaan esittelemään, miten Kemin koulu PT on osa oppilashuoltoa ja Vantaalla hyväksi havaittuja keinoja liikkumisen puheeksi ottamiseen, sekä miten Move!-mittaustuloksia hyödynnetään Kouvolassa.

Lisää liikettä-hankkeen tuottama valtakunnallinen Move! – Polku hyvinvointiin koulun arjessa -webinaari tiistaina 11.3.2025 klo 14–15.30. Webinaari on maksuton. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.liikunnanaluejarjestot.fi/kouluvuodet/valtakunnalliset-webinaarit

Lisää liikettä -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema. 

Teksti: Maija Arosuo

Liikunnan aluejärjestöt yhdessä yhteistyö- ja palvelujärjestönsä Suomen Liikunnan Alueet ry:n kanssa ovat asettaneet yhteiset kunta- ja aluevaalitavoitteet, joiden saavuttamiseksi ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä kunta- ja aluepäättäjille liikkeen ja liikunnan edistämiseksi.

Kunnat ovat kotitalouksien jälkeen suurin liikunnan ja urheilun rahoittaja sekä keskeinen liikkumisen ja liikunnan harrastamisen mahdollistaja. On ensiarvoisen tärkeää, että uusiin valtuustoihin valitaan liikuntamyönteisiä päättäjiä. 

Suomen Liikunnan Alueet ry ja liikunnan aluejärjestöt painottavat kuntavaalitavoitteissaan kolmea kokonaisuutta: Liikkumisen ja liikunnan edellytykset, Urheiluseurojen tukeminen ja harrastamisen edistäminen sekä Olosuhteet ja kuntien veto- ja pitovoima. Kokonaisuuksille on määritelty tavoitteet sekä ehdotettu konkreettisia toimenpiteitä.

– Liikunnan aluejärjestöt tekevät läheistä yhteistyötä kuntien ja paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kokonaisuudet kumpuavat tästä arjen tekemisestä paikallisella ja alueellisella tasolla. Liikkeen lisäämisen ja liikunnan harrastamisen edistämisessä ensiarvoisen tärkeää on resurssien turvaaminen sekä se, että kunta edistää asiaa tavoitteellisesti ja poikkihallinnollisesti. Näin varmistetaan asian johdonmukainen edistäminen, saadaan maksimoitua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyödyt sekä minimoitua liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset, toteaa Suomen Liikunnan Alueet ry:n puheenjohtaja Markku Siponen, joka on itsekin kuntapäättäjä.

Liikunta- ja urheiluseurat ovat kunnan veto- ja pitovoiman sekä elinkeinotoiminnan näkökulmasta tärkeitä toimijoita. Seurat ovat monelle tärkeitä harrastamisen paikkoja, jotka luovat ihmisille hyvinvointia ja sisältöä elämään.

– On tärkeää, että kunta edistää urheiluseurojen vahvasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa toiminta- ja tapahtuma-avustuksin.  Salivuorojen osalta toimenpide-ehdotuksemme on, että alle 18-vuotiaiden vuorojen tulee olla maksuttomia ja alle 12-vuotiaiden liikuntavuorojen tulee olla ennen klo 20. Lisäksi on tärkeää, että urheiluseuroja kuullaan kunnan päätöksenteossa kertoo Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola, joka toimi vaalitavoitteet valmistelleen ryhmän sihteerinä.

Kunnilla on keskeinen rooli liikkeen lisäämisen ja liikunnan olosuhteiden mahdollistajana ja turvaajana. Vaikka kuntatalous asettaa haasteita, on tärkeää kehittää liikunnan ja liikkumisen olosuhteita keskeisenä kuntien veto- ja pitovoimatekijänä.

– Liikuntapaikkojen lisäksi, päättäjien tulisi huomioida, että mahdolliset koulujen sulkemiset vähentävät myös arkiliikuntaa. Sen lisäksi, että ne vievät usein alueelta pois lähiliikuntapaikan, pidentyvät koulumatkat vähentävät jalan tai pyörällä tehtyjä koulumatkoja ja lisäävät istumisen määrää koulukyyditysten takia. Tämä näkyy jo nyt Move!-mittauksissa huolestuttavana trendinä, kertoo Heidi Pekkola.

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö liikkeen ja liikunnan lisäämisessä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tärkeää

Hyvinvointialueiden tulee huomioida liikkeen ja liikunnan edistäminen keskeisenä kuntouttavana, terveyttä edistävänä ja sairauksia ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä. Liikunnan ja liikkumisen edistämisen kannalta tärkeintä on löytää yhteiset tavoitteet ja toimintatavat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

– Liikunnan rooli osana hyvinvointialueiden hyte-työtä vaihtelee hyvinvointialueiden välillä. On tärkeää, että tulevalla kaudella liikkeen lisääminen sekä liikkumattomuuden torjunta vakiintuvat keskeiseksi osaksi tätä hyte-työtä. Lisäksi liikuntajärjestöt ja urheiluseurat tulee ottaa mukaan tähän työhön kumppaneina, lisää Heidi Pekkola.

Liikunnan aluejärjestöt tekevät aktiivista vaalityötä kukin alueellaan ja konkretisoivat yhteisiä vaalitavoitteita alueiden omilla nostoilla.

– Liikunnan aluejärjestöt ovat paikallisesti ja alueellisesti vahvasti verkottuneita ja tekevät läheistä yhteistyötä kuntien kanssa. Tämä on ehdottomasti meidän vahvuutemme vaalityössä. Kiitos vaalityöryhmällemme, jossa oli mukana aluejärjestöjen puheenjohtajia ja aluejohtajia sekä Alueet ry:n edustus, tavoitteiden laatimisesta sekä asiantuntijoillemme tavoitteisiin vaikuttamisesta, kiittää Markku Siponen.

https://www.suomenliikunnanalueet.fi/kunta-ja-aluevaalit-2025/

Lisätietoja:

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet ry, heidi.pekkola@alueet.fi, puh. 040 130 4530
Timo Korsumäki, aluejohtaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, timo.korsumaki@hlu.fi, puh. 040 1721 302

Hämäläinen liikunta ja urheiluväki kokoontui vuotuiseen Hämeen Urheilugaalaan Tampereelle juhlimaan ja muistelemaan urheiluvuotta 2024. Täysi sali urheiluväkeä vietti yhteistä iltaa palkitsemisten, viihteellisen ohjelman ja ruokailun merkeissä. Tilaisuudessa palkittiin menestyksekkäitä urheilijoita, nuoria lupauksia, ansioituneita hämäläisiä toimijoita, toimivia urheiluseuroja sekä hienoja urheilutekoja.

Hämeen Urheilugaalaan kokoontuu yli laji-, seura- ja kuntarajojen nuorta ja kokeneempaa seuraväkeä juhlimaan ja kertaamaan yhdessä urheiluvuoden 2024 mieleen jääneimpiä hetkiä ja tuloksia. Vuosi tarjosi jälleen jännitystä, menestystä ja huikeita elämyksiä niin kentille, halleille, metsiin kuin kotikatsomoihin. Näistä saavutuksista muutama palkittiin ja toiset jäävät tilastoihin sekä ihmisten mieliin.

HLU:n Vuoden urheilijaksi valittiin tamperelaista uintiperinnettä hienosti edustanut Veera Kivirinta ja Vuoden nuoren urheilijan palkinnon pokkasi Antti Sainio. Elämäura-palkinto ja Uno-pokaali pitkästä urasta ja urheilun eteen tehdystä työstä ojennettiin Alpo Suhoselle.

Hämeen Liikunta ja Urheilu jakoi gaalassa seuraavat tunnustukset:

• Vuoden Urheilija: Veera Kivirinta, TaTU Tampere
• Vuoden Nuori Urheilija: Antti Sainio, Tampereen Pyrintö
• Vuoden Joukkue: Minetit, Tampereen Sisu
• Elämänura ja Veikkauksen Respect-palkinto: Alpo Suhonen
• Vuoden Jäsenseura: Elixiria Sport ry
• Vuoden Urheiluteko: Miina Mänttäri ja Jarno Isomaa
• Hämäläinen Sisulimppu: Jaana Kuittinen

Veikkauksen Respect-palkinnon Alpo Suhonen osoitti Mieli ry:lle.

Hämeen Urheilugaala järjestettiin jo 13:nnen kerran. Se on yksi 15:stä maakunnallisesta urheilugaalasta, jotka nostavat esille alueellista ja paikallista toimintaa, ihmisiä, tapahtumia ja saavutuksia..

Lisätietoa: HLU:n seurakehittäjä Tommi Lindroos, p. 044 7748 880, tommi.lindroos@hlu.fi

Tapahtuman järjestää Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.
Yhteistyökumppaneina: Kauppaneuvos Kalle Kaiharin tukisäätiö, Suomen Salibandyliitto, Suomen Voimisteluliitto, TUL Tampere, Tampereen kaupunki, Tampereen Urheilun Edistämissäätiö sekä Varalan urheiluopisto.

Alla kuvat HLU:n palkituista. Kuvaaja Harri Hinkka.

Lisää Harri Hinkan KUVIA palkittavista löytyy täältä!

Hämeen Urheilugaalassa 31.1.2025 palkitut

Palkitsija: Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Vuoden Urheilija
VEERA KIVIRINTA, TaTU Tampere

• Belgradin EM-kilpailuissa hopeaa 50 metrin rintauinnissa

Vuoden Nuori Urheilija
ANTTI SAINIO, Tampereen Pyrintö

• yleisurheilun alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa pronssia 400 m aitajuoksussa

Vuoden Joukkue

MINETIT, Tampereen Sisu

• SM-kulta sekä kultaa ja hopeaa Maailmancupin osakilpailuista
• Joukkuevoimistelun MM-kilpailuissa Viron Tartossa joukkue saavutti neljännen maailmanmestaruutensa.

Elämänura ja ja Veikkauksen Respect-palkinto
ALPO SUHONEN, Forssa

• Alpo Suhonen on tehnyt merkittävän uran jääkiekon parissa. Pelaajaurallaan Suhonen saavutti Suomen mestaruuden vuonna 1971. Vielä tunnetumpi on hänen valmentajauransa mm. ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssä ja Suomen maajoukkueen päävalmentaja kausina 1982-1986. Valmentajana Suhonen saavutti alle 18-vuotiaiden Euroopan mestaruuden 1978 sekä EM-pronssia 1985. Sveitsin mestaruutta Suhonen juhli vuosina 1995 ja 1996.
• Valmentajuuden lisäksi Suhonen toimi Klotenin urheilutoimenjohtajana 2009–2011 ja vuosina 2012–2017 Itävallan jääkiekkoliiton urheilujohtajana.
• Alpo Suhonen on Suomen Jääkiekkoleijona #149.
• Veikkauksen maakunnallisen RESPECT-palkinnon ”Kiitos tekee hyvää” Suhonen lahjoitti Mielli ry:lle. Tämä palkinto jaetaan vuosittain taustavoimalle, tekijälle tai kumppanille, joka arjen sankaritekoja tekemällä on ansainnut urheiluväen Respectin. 

Respect-tunnustus osoitettiin Mieli ry:lle.

Vuoden Jäsenseura
ELIXIRIA SPORT RY, Tampere

• Rohkeaa ja ennakkoluulotonta oman olosuhteen kehittämistä yksityiseltä vuokratuissa tiloissa.
• Hyvää ja huolellista suunnittelua ja vastuullista hallitustyöskentelyä.
• Seura on aktiivinen HLU:n koulutuksissa ja palveluissa, toimii terveen kriittisesti omaa toimintaa ja toimintaympäristöä kohtaan ja uskaltaa tehdä muutoksia

Vuoden Liikuntateko
MIINA MÄNTTÄRI ja JARNO ISOMAA, Tampere
Suomen Futsal-joukkueen vieminen mielenterveyskuntoutujien EM-turnaukseen – Dream Euro Cup 24 - Roomaan

• Jarno ja Miina tekivät valtavan määrän töitä täysin amatööripohjalta ja ilman aikaisempaa kokemusta, jotta mielenterveyskuntoutujat pääsisivät edustamaan Suomea, Roomassa järjestettyyn futsalin EM-turnaukseen. He mm. keräsivät merkittävästi sponsoritukea, jotta joukkueen jäsenten omavastuu olisi mahdollisimman pieni eikä vähävarallisuus olisi kenenkään este lähteä mukaan.
• Tämä oli ensimmäinen kerta, kun mielenterveyskuntoutujat edustivat Suomea kansainvälisissä arvokisoissa.
• Roomassa Jarno ja Miina toimivat myös joukkueenjohtajina.
• Ilman Jarnoa ja Miinaa Suomella ei olisi ollut edustusjoukkuetta Roomassa. Heidän täysin vapaaehtoisena tekemänsä työ, oli ainutlaatuista mielenterveysurheilua kohtaan.

Hämäläinen Sisulimppu
JAANA KUITTINEN

• Loistava menestys menneenä kautena N60-sarjassa. Ampumahiihdossa EMG kilpailut Vermiglossa normaalimatkalta ja pikamatkalta kultaa. Kontiolahden Masters-kisoissa kultaa tuli pikamatkalta ja yhteislähtömatkalta sekä keskimatkalta hopeaa.
• Maastohiihdosta Jaana saavutti myös Veteraanien MM pronssia 5 km matkalla (matka lyhennettiin pakkasen takia puolella 5 kilometriin

Palkitsija: Liikkuva koulu -ohjelma, Suomen Olympiakomitea ja Hämeen Liikunta ja Urheilu

Harrastaminen koulupäivän yhteydessä
TAMPEREEN KAUPUNGIN LUPA LIIKKUA -TOIMINTA

• Esimerkillistä työtä lasten ja nuorten liikunnan ja harrastusten edistämisessä!
• Lupa harrastaa -toiminta tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden harrastaa ja nauttia liikunnasta.
• Toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön kaupungin palveluiden, kuten kirjaston, Tredun ja nuorisopalveluiden sekä noin 100 seuran ja yrityksen kanssa.
• Lupa harrastaa -toiminta on ainutlaatuista Suomessa ja on ollut käynnissä vuodesta 2019.
• Vuosittain järjestetään noin 360 harrastusryhmää, jotka tavoittavat tuhansia lapsia ja nuoria eri puolilla kaupunkia. Tarjonta on monipuolista liikunnasta taiteisiin ja koodaukseen. Erityisesti soveltava liikunta ja monilajiliikunta ovat tärkeitä.
• Toiminta huomioi lasten toiveet, joista 60–70 % liittyy liikuntaan.
• Tampereen mallin menestys on inspiroinut muita kuntia luomaan vastaavia malleja. Lupa harrastaa on pitkäjänteinen panostus nuorten hyvinvointiin.

Palkitsija: Suomen Jääkiekkoliitto / Hämeen alue

Elämäntyöpalkinto
Tapio ”Topi” Tamminen, Tampere

• Pitkä päivätyö valmentajana, valmennuspäällikkönä, toiminnanjohtajana, talousvastaavana jne.
• Toiminut pääosin Ilveksessä, mutta vieraillut myös Kangasalan Kisassa sekä salibandyn osalta myös Classicissa, Kooveessa ja salibandyliitossa.
• Hän on rauhalliseen tyyliinsä ollut keskeinen henkilö Ilves-junioreiden toimistolla vuosikausia. On nyt siirtymässä ansaitulle eläkkeelle - tosin tuskin kokonaan kuitenkaan.

Palkitsija: Suomen Olympiakomitea

Tähtiseura-kannustusstipendi
TAMPEREEN VIHURI

·         Tähtiseura-merkki on osoitus seuran erinomaisesta toiminnasta. Kaikki Tähtiseurat auditoidaan lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen toimesta. Vuosittain Gasum palkitsee alueittain vuoden Tähtiseuran.

·         Seura on kehittänyt ennakkoluulottomasti toimintaa ja on ottanut haasteet vastaan ja aloittanut muun muassa mittavan melontavajan laajennushankkeen.

·         Lasten ja nuorten toiminnassa seura noudattaa iloista mieltä ja urheilullisuutta. Seuran juniorien ykkössääntö onkin ”Ollaan reiluja kavereita kaikille ja autetaan muita, jos apua tarvitaan.

Palkitsija: Suomen Salibandyliitto

Vuoden seuratoimija -palkinto
MIKA MYLLYNIEMI, Nokian KrP

• Myllyniemi on 30 vuoden ajan toiminut aktiivisesti Pirkanmaan alueen eri seuroissa valmennustehtävissä ja seuratyöntekijänä.
• Viimeisimpänä hän toimii Nokian KrP:n toiminnanjohtajana ja miesten F-liigajoukkueen valmennustiimissä.
• Hän on nähnyt ja kokenut 1990-luvulta lähtien salibandyn kehityksen ja kasvun yhdeksi Suomen merkittävimmäksi sisäpalloilulajiksi ja suureksi kansanliikuttajaksi.
• Myllyniemen aktiivinen toiminta vuosien saatossa on ollut yksi kyseisten seurojen menestyksen kulmakivistä.

Lajinedistämistyö-palkinto
MARKO HAVERINEN, Varalan Urheiluopisto

• Marko Haverinen on ollut keskeinen henkilö Salibandyliiton fyysisen valmennuksen tutkimus- ja kehittämistyössä.
• Hän on ollut pääarkkitehtina vuosina 2019–2021 tehdyssä fyysisen lajianalyysin päivitystyössä.
• Haverisen osaaminen ja hänen johtamat prosessit ovat luoneet kansainvälisesti kilpailuetua suomalaisen salibandyn pelaajakehitykseen ja valmennusosaamiseen.
• Haverinen on kyennyt yhdistämään tutkimustyön ja käytännön arkivalmennuksen, minkä johdosta hänen työllään on ollut laaja ja merkittävä vaikutus koko salibandyn pelaajapolkuun aina huippu-urheilusta nuorten pelaajien kehitykseen.

Lajinedistämistyö-palkinto
KARI JUSSILA

• Jussila toimi monipuolisesti salibandyn sanasaattajana ja lajin puolestapuhujana.
• Hän oli 2000-luvun alkupuolella yksi yhdistävistä tekijöistä, kun Tampereen Gunners ja Koovee salibandy yhdistyivät.
• Jussila toimi Kooveen salibandyjaostossa monivuotisena jaoston johtokunnan jäsenenä sekä useamman vuoden ajan valmentajana Koovee salibandyn eri joukkueissa. Hän toimi viimeisten vuosien ajan, aina viime hetkiin asti, Koovee ry:n johtokunnan jäsenenä, salibandyjaoston puheenjohtajana sekä miesten salibandyn edustusjoukkueen managerina.
• Omaa salibandyuraa pelaajana kertyi yli 200 liigaottelua.
• Jussila oli idearikas kehittäjä ja erinomainen joukkue- ja työkaveri, joka tunnettiin yhteistyökyvystään ja ystävällisyydestään. Todellisena joukkuepelaajana hänestä tuli myös läheinen ystävä suurelle joukolle ihmisiä.

Palkitsija: Suomen Voimisteluliitto

Hämäläinen Voimisteluteko vuonna 2024
KYRÖN KIEPPI RY

• Vetovoimaa lasten voimisteluun -strategiakauden päättymisen kunniaksi palkitaan seuran, jolla on laadukasta lasten voimistelua ja vastuullista seuratoimintaa.
• Kyrön Kieppi on pienen paikkakunnan suuri seura, joka liikuttaa kuntalaisia lapsista aikuisiin. Seuran pyörittämä vapaaehtoistyö viikoittaisessa voimistelutarjonnassa on toiminnan kivijalka, jota päätoimiset seuran työntekijät ansiokkaasti ja innostavasti johtavat.
• Yhteisöllisyys, vastuullisuus sekä reilun pelin ja voimistelun eettiset periaatteet ohjaavat säännöllisesti ajassa uudistuvan Tähtiseuran toimintaa.

Palkitsija: Kauppaneuvos Kalle Kaiharin tukisäätiö

Puhalluskukka-palkinto
PÄIVI IKOLA

• Suomalainen pesäpalloilija, joka edusti koko uransa Ikaalisten Tarmoa ja voitti joukkueen riveissä neljä mestaruutta, yhden hopean ja kaksi pronssia.
• Profiloitui uransa aikana eritoten etenijäksi ja vaihtajaksi. 530 tuotua juoksua oikeuttaa edelleen kaikkien aikojen tilastossa kuudenteen sijaan. Kausilla 1990 ja 1991 Ikola kruunattiin etenijäkuningattareksi 88 ja 72 tuodulla juoksulla. Kausilla 1987, 1988, 1990 ja 1991 hän voitti kärkilyöntitilaston. Vuonna 1991 Ikola tilastoi naisten Superpesiksen parhaan kärkilyöntien onnistumisprosentin ja ylsi vuoden tehopelaajaksi. Ikola valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi kahdesti, vuosina 1985 ja 1991.
• Naisten pesispörssissä Ikola on 2080 pörssipisteellään viides.
• Ikola nimettiin Pesäpallon kunniagalleriaan 16.6.2012.
• Päivin kuva nähtiin postimerkissä 1995.

UKK-instituutti Terve Urheilija -palkinto
AKRON TAIKA RY

• Terve urheilija -ohjelma palkitsee Terve urheilija -palkinnolla urheiluseuran, jonka toimintaperiaatteet tukevat nuorten urheilijoiden terveellistä ja turvallista harjoittelua.
• Akron taika puhuu kehorauhasta, mikä tarkoittaa, että voimistelijan kehoa ei kritisoida. Noudattamalla tätä periaatetta seura tukee kasvavien voimistelijoiden terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin.

Palkitsija: Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunki palkitsi jokavuotiseen tapaan lähes sata SM-tason urheilijaa kutsumalla heidät Hämeen urheilugaalaan.

Erikoispalkinnot:

• Ilves: Parajääkiekko ja Special-hockey
• Koripallon U16 Euroopan mestarit
  Iida Reunanen, Senni Toljamo Alina Nikkilä, Tampereen Pyrintö

Palkitsija: Tampereen Urheilun Edistämissäätiö

Nuori nouseva kyky
RONNY BRÄNNKÄRR, TaTU Tampere

• Lyhyen radan SM-kisoissa useita kultamitaleja.
• Kaksi Suomen ennätystä 100 metrin selkäuinnissa sekä lyhyellä että pitkällä radalla. Pitkän radan SM-uinneissa Ronny rikkoi miesten 100 metrin selkäuinnissa 29 vuotta vanhan Jani Sievisen aikaisemman ennätyksen parantamalla ennätystä 0,02 sekuntia, aikaan 55,81.
• Ronny osallistui myös uinnin EM- ja MM-kisoihin. MM-kisoissa 100 metrin sekauinnissa välieriin, mikä oli uran ensimmäinen välieräpaikka aikuisten arvokisatasolla.

Nuori esikuva
PIHLA KAIVO-OJA, Tampereen Voimailuseura

• Pihla aloitti urheilu-uransa joukkuevoimistelijana, mutta vaihtoi lajin nyrkkeilyyn 14-vuotiaana.
• Saavuttanut jo kaksi nuorten sarjojen arvokisamitalia naisten kevyimmässä painoluokassa.
• Pariisin kesäolympialaisissa Pihla taisteli esimerkillisesti, ennakkoluulottomasti ja rohkeasti, sijoitus olympialaisissa oli hieno 5. sija.

Palkitsija: TUL Tampereen piiri

TUL:n Tampereen vuoden urheilija
VEERA KIVIRINTA, TaTU Tampere ry

• Oman lajinsa kestomenestyjä jo vuosian ajan, joka on saavuttanut useita arvokilpailufinaalipaikkoja sekä ollut maajoukkueen vakiokasvo.
• Vuoteen 2024 mahtui upeita tuloksia MM-kilpailuissa.
• Uran ensimmäinen arvokisamitalin kesäkuussa: hopeaa 50 metrin rintauinnissa pitkän radan EM-kilpailuissa Belgradissa.

TUL:n Tampereen vuoden nuori urheilija
AINO AALTO, Vehmaisten Urheilijat ry

• Aino on jo useamman vuoden kuulunut Suomen kärkiurheilijoihin omassa ikäluokassaan ja edustanut Suomea arvoisoissa sekä maaotteluissa.
• Vuonna 2024 tuli menestystä kansallisesti sekä kansainvälisesti: Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa U20-sarjassa hopeaa korkeushypyssä sekä korkeushypyn Suomen mestaruus N19-sarjassa ja pronssia 7-ottelussa.

TUL:n Tampereen piirin vuoden joukkue
MINETIT, Tampereen Sisu

• Joukkue saavutti vuonna 2024 SM-kultaa sekä kultaa ja hopeaa Maailmancupin osakilpailuista.
• Viron Tartossa järjestetyissä joukkuevoimistelun MM-kilpailuissa joukkue saavutti neljännen maailmanmestaruutensa.

TUL:n Tampereen vuoden seura
RAHOLAN PYRKIVÄ RY

• Raholan Pyrkivä on perinteikäs urheiluseura, jonka koko toiminnan ydin ovat vapaaehtoiset. Vapaaehtoistyö organisoidaan hyvin ja sitä tehdään useilla eri tasoilla.
• Seura tarjoaa toimintaa kaikenikäisille, taaperoista aikuisiin. Seura tarjoaa harrastetoimintaa sekä mahdollisuuden edetä aina kilpatasolle asti akatemiatoiminnan viitoittamaa polkua pitkin.
• Seura huomioi säännöllisesti vapaaehtoistoimijoita mm. tarjoamalla mahdollisuuden kouluttautua, tarjoamalla seuravaatteet, järjestämällä virkistysiltoja ja kiittämällä. Seura pitää myös huolen, että vapaaehtoisilla on hyvä ja turvallinen toimia.
• Vapaaehtoisuus seuratoiminnan selkärankana pitää harrastamisen kustannukset kohtuullisina, joka mahdollistaa harrastamisen monenlaisista elämäntilanteista ja lähtökohdista käsin.
• Seurasta huolehditaan kokonaisvaltaisesti hyvin, jonka ansiosta seuralle on myönnetty vuonna 2024 Tähtimerkki.
• Raholan Pyrkivä ei edusta pelkästään koripalloa tai liikuntakasvatusta, vaan myös yhteisöllisyyttä. Seuran slogan toteaa, ”Meillä on ilo kasvaa yhdessä”.

Palkitsija: Varalan Urheiluopisto ja Tampereen Urheiluakatemia

Vuoden valmentaja
KALLE LEHMUSVUORI

• Lehmusvuori on ollut kehittämässä uudenlaista toimintatapaa lajinsa valmennusjärjestelmään.
• Hän on auttanut urheilijoita ja heidän henkilökohtaisia valmentajiaan niin leireillä kuin kilpailutapahtumissa ja ottanut lajin valmennukseen mukaan rohkeasti urheilun eri asiantuntijoita.
• Lehmusvuori on toiminut vuodesta 2017 moukarinheiton nuorten olympiavalmentajana ja yhdistänyt samalla yleisurheilun kolme rinkilajia toimimaan tiiviissä yhteistyössä nuorista heittäjänaluista huippuvaiheeseen asti. Pariisin olympialaisissa naisten moukarinheitto oli Silja Kososen ja Krista Tervon pistesijoilla Suomen menestyksekkäin laji.

• Harrastamisen Suomen mallin avustus lukuvuodelle 2025–2026
• Suomi liikkeelle -ohjelman kehittämisavustus: Harrastamisen Suomen mallin liikuntaharrastuksesta polku seuratoimintaan
• Hankeavustukset koulun kerhotoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen 2025

Hakuinfo 29.1.2025 klo 13.00–15.15 (Teamsissa). 

Tule mukaan kuulemaan tarkemmin avustusten hakemisesta.
Tilaisuuden ohjelma ja Teams-linkki os. https://harrastamisensuomenmalli.fi/tapahtumat/hakuinfo25/

HLU:n kautta saa sparrausta hankehakemuksen sisällön suunnitteluun. Ota yhteyttä Hannamari Laitiseen, hannamari.laitinen@hlu.fi tai puh. 040-8414229.

Tilaisuuden järjestävät Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus - Utbildningsstyrelsen

Vanhempien tehtävä on tukea nuoren kasvua, niin harrastusten parissa kuin muussakin elämässä. Kotoa tulevat myös arjen rutiinit, jotka auttavat jaksamaan. Vanhempien tulee tukea nuorta esimerkiksi epäonnistumisen hetkellä tai kun tämä miettii omaa motivaatiotaan harrastamisessa. Vanhemmalla on oikeus ja velvollisuus kysyä nuorelta, mitä hänelle kuuluu. Keskusteluyhteyden luominen ja ylläpito on keskeinen kanava nuoren tukemisessa.

Koulutukset vanhemmille

Syksyn seitsemässä koulutuksessa oli kaikkiaan 85 osallistujaa. Koulutuksista kaksi toteutettiin yhteistyössä seurojen kanssa, ja loput yhteistyössä kuntien kanssa ollen avoimia kaikille kiinnostuneille.

Koulutukset oli suunnattu nuorten urheilijoiden vanhemmille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Niiden sisältö perustui Nuori mieli urheilussa -hankkeen tuottamaan materiaaliin. Hankkeen verkkosivuilta löytyy vapaasti saatavilla paljon sisältöä aiheesta mm. verkkokurssit valmentajille ja materiaaleja vanhemmille.

Koulutusten osallistujat kertoivat seuraavansa säännöllisesti tai vähintään satunnaisesti lasten harrastamista ja suurin osa heistä keskusteli usein nuoren kanssa tämän tunteista.

Suurin osa vanhemmista koki omaavansa ainakin jonkin verran osaamista nuoren mielen hyvinvoinnin tukemiseen, toisaalta osalle asia ei ollut lainkaan tuttua. Hyviksi keskustelupaikoiksi nuorten kanssa vanhemmat nostivat auton, ruokapöydän ja saunan, kaiken kaikkiaan sellaiset yhteiset hetket, kun on aikaa istua ja kuunnella ilman kiirettä. Toimiviksi keinoiksi tukea nuorta haasteita kohdatessa mainittiin tunteista keskustelu, yhdessä ratkaisujen etsintä sekä tilan ja ajan antaminen nuorelle.

Monessa koulutuspalautteessa mainittiin vanhempien kokevan tärkeäksi, että tietoa nuoren mielen hyvinvoinnista tulisi saattaa nykyistä paremmin myös seurakentälle, valmentajien ja ohjaajien tietoisuuteen. Samoin mielellään kuultiin konkreettisia esimerkkejä ja arjen keinoja nuorten kohtaamiseen, näitä ei koskaan ole liikaa. Palautteissa nousi esiin myös tarve vertaistulelle, kun moni olisi mielellään keskustellut ja jakanut kokemuksiaan muiden osallistujien kanssa.

Tutustu verkkosivuihin mieli.fi/nuorimieliurheilussa.

Koulutukset toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen myöntämällä kohdeavustuksella.