Toiminnallisuus rauhoittaa luokkaa ja parantaa oppimista

17.10.2017

Kuva Tero Takalo-Eskola.
Kuva Tero Takalo-Eskola.
Kuva Tero Takalo-Eskola.
Kuva Tero Takalo-Eskola.

Liikkumisen, liikkeen ja toiminnallisuuden tuominen oppitunneille on todettu lisäävän tarkkaavaisuutta, rauhoittavan luokkatilannetta sekä parantavan oppimista.

Syksyllä 2016 tuli voimaan peruskoulun uusi opetussuunnitelma. Siinä korostetaan monipuolisia työtapoja, joiden tehtävänä on kehittää oppimista, ajattelun ja ongelmaratkaisun taitoja sekä aktiivista osallistumista. Termit toiminnallinen oppiminen ja toiminnalliset menetelmät vilahtelevat yhä useammin keskusteluissa. Niiden merkitys oppimisessa on moninainen.

-    Itse käytän nykyään termiä ”opetuksen liikunnallistaminen,” joka pitää sisällään myös taukojumpat sekä toiminnalliset ja keholliset opetusmenetelmät, hahmottaa käsitteitä tutkija Hannu Moilanen Jyväskylän yliopistosta.

Oman kehon liike ja liikunta ovat hyväksi oppimiselle. Kehon käyttö aktivoi aivoja eri tavoilla ja mahdollistaa pysyvämmän muistijäljen syntymisen. Luokassa on aina paljon erilaisia oppilaita, siksikin on hyvä olla käytössä montaa aistikanavaa aktivoivia opetusmenetelmiä.

Oppimisen kannalta oleellista on saada tarkkaavaisuus oikealle tasolle sekä suunnata se haluttuun suuntaan. Toiminnalliset hetket rikkovat tunnin rutiinia ja herättelevät oppilaita, ne lisäävät motivaatiota sekä parantavat tarkkaavaisuutta.

-    Tarkkaavaisuuden lisäksi tunne vaikuttaa oppimiseen. Opettajalla on rooli luoda luokkaan sellainen oppimisilmapiiri, joka motivoi oppimiseen, kertoo Moilanen.
-    Tauotusta tunnille tarvitaan siksikin, että oppilaan ikä minuutteina on se aika, jonka hän jaksaa keskittyä yhtäjaksoisesti yhteen asiaan tai työtapaan, jatkaa Moilanen.

 

Fiksuja oppilaita fyssan tunnilla

Hannu Moilanen on myös yläkoulun ja lukion fysiikan opettaja Jyväskylän Normaalikoulussa. Omassa työssään nuorten parissa hänellä on runsaasti kokemuksia kehollisten opetusmenetelmien hyödyistä.

-    Oppilaat ovat fiksuja ja uskovat tutkittuun tietoon. Heille on helppo perustella, etteivät toiminnalliset menetelmät ole leikkiä vaan niiden perimmäinen tarkoitus on edistää oppimista, hän kertoo kokemuksesta.

Opettajilla on käytössään 20–50 opetusmenetelmää, joista toiminnallisen oppimisen menetelmät on yksi. Ne eivät mitenkään kilpaile tai ole syrjäyttämässä perinteisiä opetusmenetelmiä, mutta uusiakin työtapoja on hyvä tuoda mukaan opetukseen.

-    Oleellista opetuksessa on erilaisten opetusmenetelmien monipuolisuus. Saatan itse esim. kaksoistunnin aluksi käydä luokan kanssa ulkona suorittamassa mittauksia. Sitten palataan luokaan ja siellä jatketaan perinteistä opetusta, kirjoitan taululle, oppilaat tekevät muistiinpanoja ja tehtäviä. Opetuksen väliin on hyvä sijoittaa tarkkaavaisuutta herättävä toiminnallinen menetelmä, hahmottaa Moilanen toiminnallisuuden ja monipuolisten työtapojen yhdistämistä.
-    Toiminnallisin työtavoin pystyn oikeasti hallitsemaan mitä oppilaat tekevät, hän tarkentaa.

Toiminnallisuutta on mahdollista tuoda kaikkiin oppiaineisiin, eikä se ole uusi ilmiö. Erilaisia toiminnallisia elementtejä on kouluissa käytetty jo pitkään. Esimerkiksi draaman hyödyntäminen opetuksessa perustuu juuri samaan, monien aistien hyödyntämiseen sekä liikkeeseen.

 

Alakoulun toiminnallisuus on erilaista

Anniina Laukkanen työskentelee alakoulun opettajan Kirkkoharjun koululla Kangasalla. Oman herätyksen toiminnallisten menetelmien käyttöön hän sai käytännön kokemusten kautta.

-    Vuosia sitten minulla oli haastava 1. luokka, jossa oli sekä vilkkaita oppilaita että suuret erot taidoissa. Joulun jälkeen siirrettiin aapiset sivuun ja siirryttiin pistetyöskentelyyn. Tuloksena oli paljon oppimista, rauhoittunut luokka ja lisääntyneitä sosiaalisia taitoja, muistelee Anniina.

Laukkanen sanoo kokevansa, että lasten keskittymiskyky on heikentynyt. Oppilaat kaipaavat vaihtelua ja tykkäävät siitä, että tunnilla on toiminnallisia osioita. Se tuo myös mielekkyyttä päivään.

Opettajien kesken hän kaipaa enemmän keskustelua onnistumisista toiminnallisten menetelmien hyödyntämisessä. Opettajahuoneiden kulttuuriin ei Suomessa oikein kuulu omilla onnistumisilla ”kehuskelu”.

-    Vähin mitä koulun sisällä voisi tehdä on jakaa ja hyödyntää yhteisesti materiaaleja, hän kannustaa.
-    Näin jokaisen ei tarvitsisi keksiä pyörää aina uudelleen, vaan materiaalit löytyisivät sovitusta paikasta ja olisivat kaikkien hyödynnettävissä, hän rohkaisee.

 

Ei mikään uusi juttu

Anniina Laukkanen toimii lisäksi Hämeen Liikunnan ja Urheilun Toiminnallinen oppiminen -koulutuksen kouluttajana. Hän on havainnut, että alkuopetuksessa toiminnallista opetusta käytetään helpommin, sen ikään kuin katsotaan kuuluvan sinne. Haasteellisemmaksi hän kokee 5.–6.-luokkalaiset sekä yläkoulun.

-    Eräässä koulutuksessa vähän iäkkäämpi opettaja totesi minulle, että eihän tämä ole mitenkään uutta, on sitä ollut aiemminkin. Ei ole vain itse enää tullut käytettyä. Koulutuksen innostamana hän päätti jatkossa ottaa toiminnallisuuden osaksi opetustaan, kertoo Anniina.
-    Kouluttajan olen tykännyt juuri siitä, kun koulutettavat lähtevät koulutuksesta innolla kokeilemaan juttuja.

Anniina kannustaakin opettajia kokeilemaan.
-    Se ei vaadi paljoa aikaa tai materiaaleja vaan pieniä muutoksia toimintatapoihin. Sen sijaan, että jakaa koko laskumonisteen kerralla leikkaakin tehtävät erikseen. Oppilas laskee yhden, käy tarkistamassa vastaukset taululta ja hakee samalla seuraavan tehtävän, liike tulee siinä sivussa.

Toiminnallisuuden lisäämiseen opetuksessa on olemassa jo paljon kirjallisuutta ja muuta materiaalia, josta voi poimia vinkkejä omaan työhön. Kotkalainen opettaja Kati Paakkanen perusti Facebookiin ryhmän Liikkuva koulu ja toiminnallinen oppiminen, jossa jo yli 7000 aiheesta kiinnostunutta on jakamassa kokemuksia ja vinkkejä eteenpäin.

Eikä toiminnallisuutta kannata unohtaa kotonakaan. Pieni liikunnallinen tuokio läksyjenluvun välissä virkistää ja edistää oppimista.


Teksti: Sonja Kössi-Jormanainen

***

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat valtakunnallisesti Liikkuville kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulujen aktiivisen toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen. Liikunnan aluejärjestöjen palveluvalikosta löytyy koulu- ja kuntakohtaisia tukipalveluja, koulutuksia koulujen henkilökunnalle ja oppilaille sekä räätälöityjä liikunta- ja hyvinvointipalveluja. Liikunnan aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät verkkosivulta: www.liikkuvakoulu.fi/yhteystiedot

Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Liikkuva koulu -ohjelman strategisesta johtamista vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa hallinnoi LIKES-tutkimuskeskus. Liikkuvaa koulua toteutetaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Lisätietoa Liikkuvan koulun verkkosivuilla: www.liikkuvakoulu.fi

 

Lisätietoa Liikkuva koulu -ohjelmasta Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla osaa kertoa aluekehittäjä Hannamari Laitinen Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:stä, p. 040 8414 229, hannamari.laitinen@hlu.fi