Elo ainutkertainan – ikäihmisten liikunta ja ravitsemus

26.11.2014

Luentoaineistot on päivitetty tekstin loppuun.

HLU:n ensimmäistä kertaa järjestämä ikäihmisten hyvinvointiin pureutuva seminaari tarjosi paljon faktatietoa ikäihmisten terveellisestä ravitsemuksesta ja sopivasta liikunnasta. Työpajoissa puolestaan päästiin konkreettisesti kokeilemaan ja opettelemaan ikäihmisten liikunnan motivointia ja ohjausta.

 

UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari pohjusti ikäihmisten liikkumista laajemmin suomalaisten liikuntatottumuksista. Hän peräänkuulutti tarvetta kehittää alueelliseen terveydenhuoltoon tapoja diagnosoida liikkumattomuutta. Kaikkiin muihin ”huonoihin” elintapoihinhan tällainen arviointimenetelmä jo on ja niihin puututaan.

- Liikunnan positiivisista vaikutuksista on älyttömästi näyttöä. Voidaan heti esittää millä käytännön keinoilla kuhunkin ongelmaan voitaisiin vaikuttaa, kuuluttaa Vasankari.

- Terveydenhuollon ison laivan kääntäminen terveysliikunnan hyötyjen käyttöön on hidasta, mutta kääntyminen on alkanut, hän kannustaa.

Vasankari toteaa meillä olevan kaksi isoa muutosta liikkumattomuuden rintamalla. Ensinnäkin uudeksi riskiksi on noussut totaalinen liikkumattomuus eli liiallinen paikallaolo. Toiseksi ihmisten kokonaisaktiivisuuden mittauksen kehittyminen on dramaattisesti muuttanut tietoa ihmisten todellisesta liikkumisesta.

- Muutaman tunnin kuntoilu viikossa ei ole terveyden kannalta riittävästi, jos kaikki muu aika ollaan sitten lähes liikkumatta, Vasankari painottaa.

 

Oikea ravitsemus tärkeää ikäihmisilläkin

Ravitsemustieteilija Satu Jyväkorpi kuvasi hyvin, miten ikäihmisten kehon ns. fysiologiset reservit vastata terveydellisiin haasteisiin heikkenevät ikääntyessä. Fysiologisen reservin määrä vähenee iän karttuessa samoin palautuminen sairastumista edeltävään tilaan ei ole läheskään yhtä helppoa tai edes mahdollista kuin nuoremmilla, joilla kehon voimaresurssit ovat täydemmät. Jos henkilön ravitsemuksellinen tila on huono, niin se vain heikentää tätä palautumista. Sen sijaan hienoinen ylipaino ikäihmisillä on vain hyväksi, se suojaa heitä.

- Ikääntyvillä on riski lihaskatoon. Vaikka paino pysyy samassa niin lihasmassa pienenee ja korvautuu rasvalla. Tämä lisää kuolemanriskiä, painottaa Jyväkorpi.

- Ihmisillä säilyy kuitenkin koko iän kyky lisätä lihasmassaa ja lihasvoimaa. Siksi siihen panostaminen kaikenikäisillä on järkevää, kannustaa Jyväkorpi.

Liikunnan hyödyt jäävät kuitenkin saavuttamatta tai jopa heikentävät kokonaistilannetta, jos ravitsemus ei ole kunnossa.

 

Kaatumisen noidankehä

Lihasvoiman ja tasapainon heiketessä ihminen kaatuu helpommin. Siitä voi seurata vakavia, pysyviäkin vaurioita haurastuneelle keholla. Pahimmillaan kaatumisen pelko ehkäisee liikkeelle lähdön, jolloin päädytään noidankehään, joka vain panee ellei siihen puututa, kertoo Saija Karinkanta KaatumisSeura-hankkeen projektipäällikkö.

- Noidankehän katkaisu alkaa puuttumalla toimintakykyyn ja sen parantamiseen, hän painottaa.

Yksittäisistä toimenpiteistä tehokkain on liikunta ja liikuntaharjoittelu. Se vaikuttaa useaan vaaratekijään kaatumisen taustalla mm. lihasvoima, lihasteho, tasapaino, toimintakyky, liikkumiskyky ja luun kestävyys.
Kaatumisen ehkäisyssä keskeistä on monipuolinen ja yksilöllinen liikuntaharjoittelu.

- Liikkumattomuuden purkaminen on tärkeää myös ikäihmisillä, toteaa Karinkanta.


Elo ainutkertainen – ikääntyvien liikunta ja ravitsemus -seminaari UKK-instituutilla 20.11.2014
Järjestäjänä Hämeen Liikunta ja Urheilu yhteistyössä UKK-instituutti ja Ikäinstituutti.


 

Liitteet