Miten koulupäivien liikkumattomuuden vähentäminen voi edistää oppilaiden ja opettajien hyvinvointia?

18.4.2013


Liikkumattomuus tunnistetaan nykyään merkittäväksi itsenäiseksi terveysriskiksi. Kuinka paljon oppilaat istuvat tai seisoskelevat koulupäivän aikana paikallaan? Mitä välitunneilla tapahtuu? Miten oppilaat kulkevat kouluun? Kuinka liikkumatonta on nykykoululaisten vapaa-aika?

Liikkuva koulu -seminaarissa julkaistiin tutkimusraportti "Oppilaiden fyysinen aktiivisuus", joka perustuu Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen (2010–12) tutkimustuloksiin.


Uutta tietoa koululaisten liikkumisesta objektiivisilla aktiivisuusmittauksilla

Suomalaisissa peruskouluissa tutkittiin oppilaiden fyysistä aktiivisuutta objektiivisesti aktiivisuusmittareilla (n=698 oppilasta kymmenestä peruskoulusta) sekä oppilaskyselyillä (n=1 700 4.–9.-luokkalaista kuudesta peruskoulusta). Lähes 700 oppilaan fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittaukset tarjoavat ensi kertaa mahdollisuuden verrata eri-ikäisten suomalaisten peruskoululaisten aktiivisuutta. Aiemmin liikkumisen määriä on kysytty koululaisilta tai heidän vanhemmiltaan kyselyin.

Tutkimuksessa mitattiin fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana. Kuuden tunnin pituisen koulupäivän aikana alakoululaisille kertyi reipasta liikkumista keskimäärin 32 minuuttia ja yläkoululaisilla 17 minuuttia. Täysin liikkumatonta aikaa kertyi koulupäivän aikana

  • alakoululaisilla keskimäärin 38 minuuttia tunnissa (3 h 48 min kuuden tunnin koulupäivän aikana)

  • yläkoululaisilla keskimäärin 45 minuuttia tunnissa (4½ h kuuden tunnin koulupäivän aikana).

– Fyysinen aktiivisuus on monin tavoin yhteydessä oppilaiden hyvinvointiin. Liikkuminen vähentää ahdistusta ja masennusoireita, kehittää motorisia taitoja ja fyysistä toimintakykyä sekä tietysti vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia. Uusimman tutkimustiedon mukaan fyysinen aktiivisuus edistää myös tiedollista toimintaa ja oppimista, kertoo tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Koululaisten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on sekä liikkumisen lisäämistä että passiivisuuden purkamista.

 

Opettajien hyvinvointi: viihtyvyyttä ja työrauhaa

Liikkuva koulu -ohjelmassa selvitettiin myös koulun henkilökunnan mielipiteitä (n=411 henkilöä 38 koulusta). Henkilökuntakysely toteutettiin sellaisissa kouluissa, joissa oli 1,5 vuoden ajan mietitty koulupäivää fyysisen aktiivisuuden kannalta: lisätty tekemistä välitunneille, katsottu liikkumista rajoittavia järjestyssääntöjä kriittisellä silmällä, kannustettu koulumatkaliikuntaan, otettu oppilaat mukaan suunnittelemaan koulun pihaa ja tiloja ja koulupäivän kulkua.

– Koulujen henkilökunnan kokemukset liikkumisen lisäämisestä koulupäivään olivat yllättävänkin myönteisiä, kertoo tutkija Katariina Kämppi LIKES-tutkimuskeskuksesta.
– Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että koulupäivän aikainen liikkuminen edistää kouluviihtyvyyttä ja että oppilaiden välituntiliikunta edistää työrauhaa.

Tutkimusraportti: Viihtyvyyttä ja työrauhaa - Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa